Trump heitti Iran-kapulan pankkien ja kaupankäynnin rattaisiin – jenkkipakotteilla on väliä Euroopassakin

Yhdysvaltojen Iran-pakotteet hidastavat Euroopan kauppaa Iranin kanssa, kysyntää olisi suomalaisenkin teollisuuden tuotteille

Yhdysvaltojen Iran-pakotteiden palauttaminen hidastaisi sekä Iranin talouskasvua että Euroopan ja Suomenkin kaupankäyntiä Iranin suuntaan, vaikka EU ja Iran aikovat tahoillaan pitää ydinsopimuksen voimassa.

Suomen vienti Iraniin oli viime vuonna arvoltaan jo 115 miljoonaa euroa, kun alimmillaan viennin arvo oli vain 19 miljoonaa euroa ennen pakotteiden löysäämistä vuonna 2014. Vielä 2000-luvun alkupuolella vientiä oli selvästi nykyistäkin enemmän, esimerkiksi vuonna 2006 198 miljoonaa euroa.

Presidentti Donald Trump ilmoitti tiistai-iltana Yhdysvaltojen vetäytyvän sopimuksesta, jossa Iranin taloutta pitkään vaivanneita pakotteita helpotettiin vastineeksi siitä, että Iran rajoittaa ydinohjelmaansa. Nyt Yhdysvallat aikoo määrätä pakotteita, joiden vaikutukset kohdistuvat erityisesti pankki-, rahoitus- ja öljyalalle.

– Yritystoiminnan osalta on vielä aikaista arvioida tämän ilmoituksen tarkkoja vaikutuksia. Tämä ei kokonaan estä eurooppalaisen liiketoiminnan harjoittamista Iranin kanssa, mutta kyllä länsimaiset yritykset ovat nyt varovaisempia, sanoo kehittyvistä markkinoista vastaava johtaja Petri Vuorio Elinkeinoelämän keskusliitosta EK:sta.

– Iranissa markkina olisi hyvä ja maksukykyä olisi, mutta nämä poliittiset härdellit tässä ympärillä estävät järjellisen rahaliikenteen toimimisen ja siten tehokkaan kaupankäynninkin. Kysyntää Iranissa olisi lähes kaikelle, mitä suomalainen teollisuus tuottaa, lisää Suomi–Iran-kauppayhdistyksen puheenjohtaja Hannu Rossi.

Dollari sanelee rahaliikenteessä

Kaupankäynnin kannalta Yhdysvaltojen Iran-pakotteiden suurimmat ongelmat liittyvät rahaliikenteen hoitamiseen ja investointien rahoittamiseen. Vaikka EU ei itse määräisi pakotteita, eurooppalaiset pankit ja yritykset joutuvat ottamaan Yhdysvaltojen pakotteet huomioon.

Yhdysvaltojen talous on niin iso ja tärkeä, että monet yritykset mieluummin noudattavat pakotteita kuin ottavat riskin siitä, että joutuisivat suljetuiksi pois Yhdysvaltojen markkinoilta.

Dollari taas on niin olennainen vaihdon väline maailmankaupassa, että useimmat eurooppalaiset pankit eivät ole halunneet hoitaa rahaliikennettä Iranin kanssa, jotta niiden mahdollisuus saada käyttöönsä dollareita ei vaarantuisi.

– Suomen Iranin-kauppa ei ole palannut 2000-luvun alun tasolle, koska maksuliikenne ei ole pelannut pakotteiden purkamisen jälkeen. Yritys ei tee kauppaa, jos maksun saaminen ei ole varmaa. Jos rahaliikenne palaisi normaaliksi, Suomen suora kauppa kolminkertaistuisi helposti, Rossi arvioi.

Rossin mukaan suomalaiset yritykset ovat joutuneet järjestelemään rahaliikennettään muun muassa ulkomaisten kumppaneiden kautta ja se on pienille yrityksille vaikeaa.

Rahoitus vaikeaa

EK:n Vuorion mukaan Iranin talouteen vaikuttaa pitkällä aikavälillä se, että rahoitusratkaisuja ulkomaisen pääoman tuomiseksi maahan on niukasti. Rahoituksen puuttuminen vaikeuttaa suurten projektien toteuttamista, jotka puolestaan loisivat kysyntää suomalaisellekin osaamiselle.

– [Iranin presidentillä] Hassan Rouhanilla on edessä haasteita. Talous on kasvanut mutta hitaammin kuin ihmiset odottivat, nuorisotyöttömyys on korkealla ja maassa on tyytymättömyyttä. Nähtäväksi jää, millaisia vastareaktioita Trumpin päätös Iranissa aiheuttaa, Vuorio sanoo.