Turve työllistää tuotantopaikkakunnilla vähemmän kuin matkailu

Turvetuotannon vaikutuksista matkailuun ei saatu selvityksessä selkeitä vastauksia.

Turpeen tuotanto työllistää Karstulan, Kyyjärven, Multian, Saarijärven ja Uuraisten alueella noin 150 henkilötyövuoden verran. Määrä on samaa luokkaa kuin alueen vapaa-ajan asumisen työllisyysvaikutus ja noin 40 prosenttia alueen matkailun työllisyysvaikutuksista.

Erityisesti Karstulan ja Kyyjärven alueilla turpeen tuotannolla on merkittävä taloudellinen vaikutus alan yritystoiminnan ja siihen liittyvän muun tuotannon, muun muassa koneiden valmistuksen ja huollon vuoksi.

Tiedot perustuvat Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa valmistuneeseen selvitykseen, jossa tarkastellaan turvetuotannon aluetaloudellisia vaikutuksia ja taloudellista merkitystä tuotantoalueille Keski-Suomessa ja Etelä-Savossa. Lisäksi selvityksessä arvioidaan, onko turvetuotannosta ja sen mahdollisista vesistövaikutuksista haittaa matkailualalle ja vapaa-ajan asumiselle, ja että voitaisiinko turvetuotantoa korvata muilla elinkeinoilla.

Turpeen tuotantoa on Keski-Suomessa noin kolminkertaisesti enemmän kuin Etelä-Savossa, ja tästä syystä aluetaloudelliset vaikutuksetkin ovat suuremmat ja korvaaminen muilla elinkeinoilla vaikeampaa.

Tutkimuksen mukaan tilastojen pohjalta ei ole mahdollista tehdä suoria päätelmiä turvetuotannon vaikutuksista tarkasteltujen alueiden matkailuun. Haastattelujen perusteella Keski-Suomessa turvealaa pidetään matkailun tavoin maaseudun elinkeinona, eikä niinkään muita elinkeinoja haittaavana toimintana. Selvityksessä todetaan myös, ettei vapaa-ajan kiinteistöjen hintojen kehitys anna selkeää viestiä siitä, että turvetuotanto vaikuttaisi negatiivisesti kiinteistöjen arvoihin.

Energiatuotannossa turpeen korvaaminen muilla polttoaineilla synnyttäisi merkittäviä paineita tuotantolaitosten ja logistiikkaketjun uudistamiseen. Lisäksi turpeesta luopuminen vaikuttaa lyhyellä aikavälillä myös huoltovarmuuteen, koska turve tarjoaa puupolttoaineisiin verrattuna huomattavasti varmemman pohjan tasaiselle energiantuotannolle.

Turpeen käyttö polttoaineena on 2010-luvulla vähentynyt koko maassa huomattavasti ja myös tulevaisuudessa tämän suuntainen kehitys tullee jatkumaan. Suurimmat turpeen käyttäjät ovat siirtymässä muihin polttoaineisiin.

Pidemmällä aikavälillä turpeen energiakäytöstä ollaan luopumassa niin Keski-Suomessa kuin Etelä-Savossakin. Vaikka turpeen käytöstä energian tuotannossa luovuttaisiin kokonaan, on viitteitä siitä, että turpeen hyödyntäminen muiden tuotteiden valmistuksessa laajenee. Haastattelujen perusteella vahvana toiveena on edelleen kehittää ympäristövastuullisuutta ja saada turvetuotannon päästöt kuriin, jos toiminta alueilla jatkuu.

Keski-Suomesta selvityksen rahoitukseen ovat osallistuneet Keski-Suomen liitto, Jyväskylän kaupunki ja Jyväskylän Energia Oy. Selvitys on julkaistu Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun julkaisusarjassa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7561-6

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko joka päivä 15 eur. / 3 kk kestotilauksena

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .