Turvetuotanto työllistää tuhansia ihmisiä – koneyrittäjät ja alan edunvalvoja ovat huolissaan vaatimuksista lopettaa turpeen energiakäyttö

Turvetuotannon suora työllistävä vaikutus oli viime vuonna noin 2 300 henkilötyövuotta ja välillisesti noin 4 200 henkilötyövuotta.

Tuotantoaikana, touko-elokuussa, alalla työskenteli 5 000–6 000 toimihenkilöä, yrittäjää ja kausityöntekijää. Tuotantokauden ulkopuolella ympäristötyöt ja koneiden kunnostaminen sekä turpeen toimitukset työllistävät noin 1 500 koko- ja osa-aikaista yrittäjää ja työntekijää.

Luvuista tiedottivat tiistaina Koneyrittäjien liitto ja Bioenergia ry, jotka ovat huolissaan vaatimuksista kieltää turpeen energiakäyttö.

Turpeen alueellinen merkitys kaukolämmön tuotannossa vaihtelee suuresti. Energiateollisuuden kaukolämpötilaston mukaan seitsemässä maakunnassa osuus oli yli 30 prosenttia vuonna 2017 (Etelä-Pohjanmaa 55 %, Pohjois-Pohjanmaa 49 %, Keski-Suomi 42 %, Lappi 42 %, Keski-Pohjanmaa 39 %, Pohjois-Karjala 33 %, Kainuu 33 %).

– Turpeen merkityksessä työllisyydelle, energiahuollolle ja huoltovarmuudelle on suuria alueellisia eroja. Samalla tiedämme, että ilmastotavoitteet saavutetaan energiasektorilla varmasti päästökaupan avulla. Tämä on hyvä pitää mielessä, kun esitetään vaatimuksia turpeen energiakäytön lopettamisesta, sanoo toimitusjohtaja Harri Laurikka Bioenergia ry:stä tiedotteessa.

Turvetuotantoalueita on käytössä Suomessa noin 60 000 hehtaaria, ja niillä urakoi satoja pieniä koneyrityksiä. Turvetuotantoalueet voivat nykytilanteessa sijoittua vain sellaisille jo ojitetuille alueille, joilla on alhainen luonnontilaisuusluokitus. Turvetuotannon jälkeen alueet metsitetään, uudelleen soistetaan tai niitä otetaan muuhun maankäyttöön, kuten pelloiksi.

Energiaturpeen käyttö on 2010-luvulla merkittävästi supistunut. ÅF-Consult Oy:n tekemän selvityksen mukaan turpeen käyttö energiantuotannossa puolittuu nykytilanteesta noin seitsemään terawattituntiin, jos päästöoikeus kallistuu vuoteen 2030 mennessä noin 30 euroon tonnilta ja tuotannon nettomääräinen kehitys on nykyisenkaltainen.

Alalla työskentelevät kokevat suurena haasteena energiaturpeen käytön vähenemisen.

– Energiaturpeella nähdään yleisesti rooli siirtymäajan huoltovarmuuspolttoaineena. Se tarkoittaa tuotannon ja käytön jatkumista huoltovarmuuden edellyttämällä tasolla, Bioenergia ry:n toimialapäällikkö Hannu Salo sanoo.

– Toisaalta kasvu- ja ympäristöturpeen sekä uusien suobiomassasta valmistettujen tuotteiden maailmanlaajuinen kysyntä kasvaa. Uusien tuotteiden ansiosta kotimaisella turpeella voidaan jo nyt korvata fossiilisia raaka-aineita. Niille pitäisi löytyä tekijöitä tulevaisuudessakin.

Koneyrittäjien liiton varatoimitusjohtajan Simo Jaakkolan mukaan murrosvaiheessa kaivataan reilua ja hallittua siirtymää uudenlaiseen turpeen hyödyntämiseen.

– Joidenkin poliitikkojen ja tahojen vaatima energiaturpeen kielto ei ole järkevä tapa hoitaa turpeen käytön murroksen vaatimia muutoksia. Tarvitaan hallitumpaa ja kokonaisvaltaista turpeen käytön tarkastelua ja siihen pohjautuvia päätöksiä, hän sanoo.

Koneyrittäjien liitto on 2500:n energia-, maarakennus- ja metsäalan koneyrittäjän valtakunnallinen yrittäjä- ja työnantajajärjestö.

Bioenergia ry on edunvalvontajärjestö, jonka tavoitteena on mahdollistaa Suomen hiilineutraliteetti kotimaisia polttoaineita hyödyntämällä. Vuonna 2017 Suomen energiankulutuksesta 29 prosenttia oli bioenergiaa ja 4 prosenttia turvetta. Yhdistyksellä on 280 organisaatiojäsentä.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko 1 kk / 6 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .