Tutkimusrahoituksen nostotavoitetta pidetään kunnianhimoisena, mutta ay-pomo on toista mieltä – "Putoamme B-sarjaan"

Insinööriliiton puheenjohtaja Samu Salo on huolissaan suomalaisen teknologiaosaamisen tulevaisuudesta.

Hänen mielestään Suomi on vaarassa pudota ”B-sarjaan”, mikäli täällä ei oteta huomattavasti kunnianhimoisempaa tavoitetta tutkimus- ja innovaatiorahoitukseen.

Opetus- ja kulttuuriministeriö linjasi korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiossaan, että tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoituksen (TKI) taso nostetaan neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. Viime vuonna osuus oli 2,7 prosenttia.

Suurin osa eduskuntapuolueista sekä muun muassa työmarkkina- ja korkeakoulujärjestöistä on liputtanut neljän prosentin puolesta. Rahoituksesta väännetään myös parhaillaan menossa olevissa hallitusneuvotteluissa.

Neljä prosenttia on täysin riittämätön

Salon mielestä neljä prosenttia on täysin riittämätön, vaikka sitä on julkisuudessa pidetty kovana tavoitteena.

– Olen hyvin pettynyt, että olemme juuttuneet tähän. Tavoite on aivan väärä.

Salon mukaan Suomi on jäänyt rahoituksessa pahasti jälkeen kymmenen viime vuoden aikana verrattuna muihin vastaaviin maihin.

– Teknologian kärkimaissa neljästä kahdeksaan prosenttiin on aivan yleinen taso. Jos otamme tavoitteeksi, että meillä on kymmenen vuoden päästä sama taso kuin huonoimmilla verrokkimailla nyt, emme kilpaile silloin ollenkaan samassa kategoriassa.

Salo pitää minimitasona kuuden prosentin osuutta bkt:stä heti vuodesta 2020 alkaen.

Suomen riskinä on vaipua alihankintataloudeksi

Suomella on Salon mielestä iso riski vaipua pysyvästi ”alihankintataloudeksi”, joka tuottaa vain matalan jalostusarvon tuotteita.

– Sellainen ei voi olla Suomen kaltaiselle maalle oikea tie. Meidän pitäisi pyrkiä kunnianhimoisesti maailman veturiksi monella alalla.

Salo sanoo ymmärtävänsä, että koulutus- ja tutkimuspanostukset maksavat. TKI-rahoituksen kasvattaminen nykyisestä 2,7 prosentista neljään prosenttiin bkt:stä maksaisi julkisuudessa olleiden tietojen mukaan vuositasolla lähes kolme miljardia euroa.

Koulutuksen pitäisi vastata elinkeinoelämän tarpeita

Rahallisten panostusten lisäksi pitäisi Salon mukaan satsata siihen, että koulutus vastaa elinkeinoelämän tarpeita. Erityisesti yksityisen sektorin panostuksia kaivataan lisää.

– Menestystämme rajoittaa, että teknisten tuotteiden ja palveluiden myynti- ja markkinointiosaamisemme on selkeästi jäljessä monia maita. Esimerkiksi Ruotsissa on tässä oltu aina hyviä.

– Meidän tulisi löytää tuotteita tai palveluita, jotka ovat aidosti vientikelpoisia maalimalla.

Salon mukaan Suomi on muuttunut hitaaksi omaksujaksi verrattuna takavuosien teknologisiin "kulta-aikoihin".

– Maailmalla lanseerattuja uusia tekniikoita ei ole laajasti omaksuttu vielä ollenkaan. Suomi tulisi saada jälleen maaksi, joka tuottaa tuotteita ja palveluita, joita muut haluavat ostaa.

– Nyt meillä ei ole maailmalla todellisia tähtiyrityksiä, jotka vievät muutosta eteenpäin. Puuttuu veturitoiminta, jossa jotkut yritykset vetävät muita mukanaan.

Ilmastonmuutoksen torjunnassa suuret mahdollisuudet

Salo toivoo, että julkinen sektori osallistuisi omalla panoksellaan uusien teknologioiden tukemiseen. Hänen mielestään valtion tulisi tukea esimerkiksi verotuksen kautta niitä yrityksiä, jotka satsaavat tutkimukseen ja kehitykseen.

– Valtiovallan tulisi laskea, mikä olisi paras keinoa tukea tällaisia yrityksiä. Mutta jos julkinen panostus on kunnossa, kyllä yksityinen sektori tulee siihen mukaan omalla panoksellaan.

Ilmastonmuutoksen torjunta on yksi ala, jossa mahdollisuudet ovat suuret.

– Nykyään emme voi lanseerata mitään, joka on ristiriidassa ilmastokysymysten kanssa. Ja se tulee yhä enemmän vaikuttamaan myös kuluttajavalintoihin, Salo sanoo.

Tekniikan suomat mahdollisuudet jääneet varjoon

Salon mielestä tekniikkaa tulisi hyödyntää ilmastonmuutoksen torjunnassa nykyistä huomattavasti enemmän.

– Nykyistä keskustelua hallitsee se, mistä meidän olisi luovuttava. Tekniikan suomat mahdollisuudet ovat toistaiseksi jääneet vähemmälle huomiolle.

Esimerkkinä Salo mainitsee hiilidioksidin kaappaamisen.

– Vaikkapa tehtaisiin suunniteltua teknologiaa on jo kehitetty maailmalla pitkän aikaa.

Muovin korvaaminen selluloosapohjaisilla tuotteilla on myös tulevaisuutta.

– Siinä Suomella on jo nyt erinomaista osaamista. Enemmän selluloosatuotteiden suosio onkin kiinni markkinoinnista.

Vesiteknologian kehittämisellä edesautettaisiin Salon mukaan etenkin kehittyvien maiden asemaa. Suurimmat säästöt voitaisiin saada, kun yritysten tuottamista jätevesistä erotetaan puhdas vesi uudelleen käyttöön.

Salo nostaa esiin myös Suomen energiantuonnin, josta hänen mielestään tulisi päästä mahdollisimman paljon eroon.

Yksi merkittävä vaihtoehto omavaraisen energiantuotannon edistämiseen voisivat Salon mukaan olla pienet, sarjatuotantona tuotetut ydinvoimalat. Myös aurinkoenergian hyödyntäminen tulee Salon arvion mukaan lisääntymään merkittävästi, kunhan sen kustannukset laskevat.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .