Työllisyys kasvu-uralle paikallisella sopimisella

Työelämän vaatimukset ovat muuttuneet merkittävästi muutaman vuosikymmenen aikana, ja tahti sen kuin kiihtyy. Esimerkiksi joustavuus työmarkkinoilla on entistä tärkeämmässä roolissa niin työnantajalle kuin työntekijällekin.

Vallalla oleviin muutostrendeihin on pystyttävä reagoimaan nopeasti paikallisella tasolla, jotta yritysten kilpailukyky säilyy tulevaisuudessakin.

Avainasemassa ongelman ratkaisemiseksi on pyrkimys höllentää työehtosopimusten yleissitovuutta.

Tällä hetkellä 80 prosenttia yritysjohtajista arvioi, että heidän yrityksensä työllistämismahdollisuudet paranisivat, jos työehtosopimusten yleissitovuutta höllennettäisiin ja paikallinen sopiminen olisi mahdollista.

Tulos selviää kauppakamarien Yritysparlamentti-kyselystä, johon vastasi marraskuun lopussa kaikkiaan 140 yritysjohtajaa eri aloilta ja eri puolilta maata.

Tulos on niin merkittävä, ettei sitä kannata sivuuttaa. Tilanteeseen on reagoitava. Kuten Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi on todennut, paikallinen sopiminen on avain työllisyysasteen nostamiseksi.

Jaan hänen kanssaan näkemyksen siitä, että työlainsäädäntöä tulisi uudistaa siten, että työpaikkakohtaisesta sopimisesta tulee mahdollista ohi yleissitovien työehtosopimusten. Turhat raja-aidat on purettava.

Kyselyssä eräs yritysjohtaja kommentoi nykyisen järjestelmän jähmeyttä näin: ”Työnantajana en tavoittelisi palkkojen alentamista, vaan tuottavuuden kasvua, oikeiden tekijöiden palkitsemista ja yritysten kasvuedellytyksiä.”

Paikallisella sopimisella voitaisiin siis parantaa työn tuottavuutta entisestään ja kannustaa yrityksiä kasvun polulle nykyistä paremmin. Työnantajat ja työntekijät pääsisivät näin korjaamaan yhteistä satoa.

Yritysjohtajien mukaan paikallista sopimista pidetään siis avainasemassa työllisyysasteen nostamiselle.

Työlainsäädäntöä pitäisikin uudistaa siten, että työpaikkakohtainen sopiminen kaikesta ohi yleissitovien työehtosopimusten on mahdollista kaikille samoin tasa-arvon ehdoin.

Tällöin myös työehtojen yleissitovuus siirtyisi työntekijän valittavaksi, eikä se heikentäisi työntekijän asemaa, koska työntekijä voi aina valita olla järjestäytymättä ja sopia ehdoista työehtosopimuksien mukaan.

Valinnanvapaudesta tulisi täten uusi normi, joka antaisi työntekijöille mahdollisuuden vaikuttaa. Alakohtaiset työehtosopimukset eivät siis rapistuisi, vaan niillä olisi edelleen vankka asema.

Ei kuitenkaan sovi unohtaa, että paikallista sopimista harjoitetaan jo nyt onnistuneesti, mikä on totuttuihin tapoihin nähden positiivinen signaali myös valtakunnallisesti.

Monessa yrityksessä sopiminen tapahtuu yhdessä sovituilla pelisäännöillä työnantajan ja työntekijöiden kesken.

Yhteisymmärryksen ja yhteisen tahtotilan saavuttaminen on kaiken keskiössä.

Kirjoittaja on Keski-Suomen kauppakamarin toimitusjohtaja.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko 1 kk / 6 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .