Uittomiehet kiittelivät tuliterää Keitele-Päijänteen vesiväylää

Ensimmäinen tukkilautta läpäisi Keitele-Päijänne -kanavan torstaina iltapäivällä. Vajaan viikon kestäneestä kanavauitosta 17 000 kuution lautta selvisi odotusten mukaisesti.

Lautta oli uittoa varten jaettu 19:ään vajaan 1000 kuution sulutusyksikköön, jotka järvenselillä koottiin taas yhdeksi lautaksi.

— Kaiken kaikkiaan kanavauitto on sujunut hyvin. Mitään yllätyksiä ei ole koettu. Olemme tyytyväisiä, sanoo uittopäällikkö Timo Järvelä Kymin Uittoyhdistyksestä.

Aivan valmis kanava ei ole vieläkään. Järvelän mukaan asennusta odottavat vielä jotkin uittoon liittyvät rakennelmat.

— Kun kaikki uittoon liittyvät rakennelmat saadaan paikalleen, kanavauitossa ei varmasti tule olemaan minkäänlaista ongelmaa.

Järvelän mukaan koeuitossa haluttiin kokemuksia muun muassa kuljetuksen kestosta. Nyt Keiteleeltä Päijänteelle tultiin vajaassa viikossa.

— Muuta liikennettä on ollut melkoisesti ja lisäksi rakentajat ovat edelleen korjailleet paikkoja. Jatkossa lautta ui kanavan läpi parissa päivässä.

Säästöä 3 miljoonaa

Tänä syksynä kanavauiton määrä jää alle 50 000 kuution, joka oli alunperin uittoyhdistyksen tavoitteena. Vesiväylän viivästyminen siirsi osan kesän kuljetuksista kiskoille. Ensi kesänä uittoyhdistys odottaa puumäärän olevan jo 350 000 kuutiota. Rautakanavaa Suolahdesta Jyväskylään kuljetettiin huippuvuosina yli 500 000 kuutiota.

Uittoyhdistys säästää 8 markkaa kuutiolta siirtäessään kuljetukset rautateiltä vesille. Ensi kesän säästö on siten lähes 3 miljoonaa markkaa.

Turismin ja uiton lisäksi muuta hyötykäyttöä yli 200 miljoonaa markkaa maksaneelle kanavalle ei ennen meriyhteyden saamista ole tiedossa. Jatkoyhteydeksi suunnitellun Kymijoen kanavan taloudellisuutta selvitellään edelleen.

Proomuja odotetaan

Proomujen käytöstä ensi kesän puunkuljetuksissa ei ole mitään varmuutta. Kalustoa ei ole vielä valmiina.

— Jos niitä saadaan, proomukuljetus ei syö uittomääriä. Proomu on selvästi kalliimpi uitto.

Järvelä sanoo, että parhaillaan käydään keskustelua uiton aiheuttamista laatutappioista.

— Kiistely on menossa etenkin mäntytukin tiimoilta. Käyttäjä määrittää, tuleeko tappiota, ja hän myös maksaa.

Järvelän mukaan proomukuljetusta tarvitaan jatkossa sellaisen puun kuljetuksessa, joka ei pysy pinnalla.

— Harvennuspuuta ei voida uittaa. Voi olla, että myös joitakin rantametsistä hakattuja puita on järkevää lastata suoraan proomuun.

Tämä juttu on julkaistu Keskisuomalaisessa 10.9.1993. Julkaisemme tällä palstalla mielenkiintoisia, toivottavasti lukijalle muistoja herättäviä, juttuja 1990-luvulta.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .