Uudet asunnot rakentuvat lähelle palveluita

Uudet asunnot sijoittuvat lähemmäs ydinkeskustaa ja palveluita kuin ennen. Suomen suurten kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenne ei enää hajaannu samaa vauhtia kuin 10 vuotta sitten.

Tieto selviää Suomen ympäristökeskuksen tuoreista tilastoista, joissa on tarkasteltu uusien rakennuslupien ja asuntojen sijoittumista suhteessa palveluihin.

– Viime vuosien asuntorakentaminen on sijoittunut tiiviimmille alueille ja lähemmäs palveluja kuin kymmenen vuotta sitten, Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Antti Rehunen sanoo.

Vuoden 2017 alkupuolen rakennuslupatietojen perusteella 10 suurimman kaupunkiseudun rakenteilla olevat asunnot sijoittuivat keskimäärin noin 935 metrin päähän lähimmästä päivittäistavarakaupasta, kun vielä vuonna 2008 etäisyys uusissa rakennusluvissa oli yli kilometri.

Aiempina vuosina Suomen yhdyskuntarakenne hajautui erityisesti talouskasvun aikana. Näin kävi Rehusen mukaan muun muassa 1980-luvulla ja 2000-luvun puolivälissä, kun rakennettiin paljon pientaloja. 1990-luvun lamassa ja 2008 alkaneessa taantumassa kerrostaloasuntojen rakentaminen taas painottui.

Rehunen näkee, että talouskasvun ohella myös monet muut tekijät, kuten asumismieltymykset, kaupunkien suunnitteluratkaisut ja rakennettavat asuntotyypit vaikuttavat siihen, mihin rakennetaan.

– Kerrostalot tyypillisesti sijoittuvat keskustojen yhteyteen hyville sijainneille, Rehunen sanoo.

Kerrostalot valtaavat alaa

Mutta miksi talouskasvu ei enää hajautakaan yhdyskuntarakennetta? Aluetutkija Timo Aro epäilee, että Suomessa saattaa olla käynnissä muutos, jossa nuoret ensimmäistä kertaa valitsevat asuinpaikakseen kaupungin keskustan ja sen läheisyyden eivätkä kehyskuntaa.

– Toisaalta iäkkäiden määrä ja suhteellinen osuus on kasvanut. Myös iäkkäät muuttavat lähemmäs keskustaa kaupunkien reuna-alueilta ja maakunnista, Aro analysoi.

Viime vuosina kerrostaloasuntojen osuus asuntorakentamisesta on lisääntynyt voimakkaasti. Rakennusteollisuuden tuoreimman suhdannekatsauksen mukaan omakotitalojen osuus kaikista asuntoaloituksista on ollut tänä vuonna noin 17 prosenttia, kun se vielä vuonna 2014 oli 26 prosenttia.

Rakennusteollisuus arvioikin, että jos pientalotuotanto ei käänny kasvuun noususuhdanteen aikana kuten se on aina aiemmin tehnyt, kyse voi olla tiukentuneiden rahoitusehtojen lisäksi asumistoiveiden pitkäaikaisemmasta muutoksesta.

Pori tiivistyy

Eniten yhdyskuntarakenne on tiivistynyt Porin kaupunkiseudulla, jossa uudet rakennukset sijoittuvat jopa yli 300 metriä lähemmäs kauppaa kuin vuonna 2008. Hajautumiskehitys on hidastunut voimakkaasti myös Seinäjoen ja Helsingin seuduilla.

Hajautuminen on sen sijaan jatkunut esimerkiksi Oulun ja Joensuun kaupunkiseuduilla. Aro kuitenkin huomauttaa, että niiden hajautumiskehitykseen saattaa vaikuttaa se, että kaupunkeihin on tullut kuntaliitoksissa isoja maaseutualueita.

Rehusen mukaan rakentaminen on Suomessa painottunut viime vuosina isoihin kaupunkeihin, sen sijaan pienemmillä kaupunkiseuduilla on rakennettu vain vähän.

– Siihen nähden on yllättävää, että niissä ei ole onnistuttu hakemaan lähempää keskustaa ja palveluja olevia sijainteja, Rehunen toteaa.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .