Uutta aikaa kohti

Jyväskylässä yritysvaikutusten arviointi (YRVA) otetaan tiukemmin osaksi kunnallista päätöksentekoa. Jyväskylän mallissa hyödynnetään yrittäjäjärjestöjen ja yrittäjien omaa panosta.

Jokaisen merkittävän asian valmisteluvaiheessa viranhaltijat esittävät asian yrittäjäjärjestöjen kokoamalle työryhmälle. Tämä esittää asian niille yrittäjille, joita päätös tulee suoraan tai välillisesti koskemaan. Työryhmä kokoaa tiedot lausuntoonsa, joka liitetään huomioitavaksi asian valmistelussa ja päätöksenteossa.

Jyväskylän innovaatiopalveluiden tutkimus- ja kehittämispäällikön Pirkko Korhosen mukaan Jyväskylä on ensimmäisenä isona kaupunkina tehnyt pioneerityötä YRVA-työkalun suunnittelussa.

- Selvitimme pienten kuntien tavat tehdä yritysvaikutusten arviointia, mutta totesimme heti, ettei mikään niistä ollut suoraan sovellettavissa Jyväskylään. Suunnittelutyön erityisenä haasteena on se, ettei yritysvaikutusten arviointi kasvattaisi päätöksenteon byrokratiaa.

Korhonen pitää tärkeänä, että yrittäjät itse tarjoutuivat muodostamaan työryhmän, joka tekisi arviointityön. Kun yrittäjien ääni kuuluu jo asioiden valmisteluvaiheessa, myös valitusten ja mahdollisten virheiden määrä vähennee.

- Työryhmän tehtävä ei sekään ole helppo. Yrittäjien täytyy löytää jaettu ymmärrys siitä, mitkä ovat päätösten suorat vaikutukset yrittäjille ja mitkä puolestaan pitkän aikavälin vaikutukset yrittäjyydelle ja vielä laajemmin koko elinkeinopolitiikalle, Korhonen toteaa.

Lisää vuorovaikutusta

YRVA-työkalun suunnittelussa on ollut mukana moniammatillinen työryhmä. Pirkko Korhosen, Keski-Suomen Yrittäjien kehittämispäällikön Seppo Riskun, Korpilahden Yrittäjien puheenjohtajan Perttu Hietasen ja Jyväskylän maalaiskunnan yrittäjien puheenjohtajan Tuija Poutiaisen lisäksi ryhmään kutsuttiin kaupunkirakennepalveluiden viranhaltijoita.

Kaupunginarkkitehti Ilkka Halisen mukaan YRVA on tärkeä lisä yrittäjien kanssa käytävään vuoropuheluun.

- Jyväskylän Elävä Kaupunkikeskusta ry:n perustaminen lisäsi yrittäjien kanssa tehtävää yhteistyötä. Samoin vuosituhannen vaihteessa voimaantullut maankäyttö- ja rakennuslaki velvoittaa kuntia tekemään ennen kaavoitusprosessia osallisuus- ja arviointisuunnitelman, jossa kuullaan myös yrittäjiä.

Halinen myöntää, että tästä huolimatta yhteistyö on ollut liian sattumanvaraista. Esimerkiksi Kirkkopuiston alle kaavaillun pysäköintihallin suunnittelussa jäi vähälle huomiolle se, miten yritysmaailma asian kokee.

YRVA-työkalun kehittämisessä ei haluta hätäillä, kyseessä on usean vuoden mittainen prosessi. Käytännön kokemuksista saadaan kuitenkin tietoa jo keväällä, kun aiheeseen liittyvä pro gradu -työ valmistuu.

-Jyväskylän yliopiston taloustieteiden tiedekunnan graduopiskelija seuraa Huhtakeskuksen kehittämistyötä. Hän raportoi, millaista hyötyä yritysvaikutusten arvioinnista saadaan ja millaisia kompastuskiviä mahdollisesti tulee eteen, Pirkko Korhonen sanoo.

Kun nämä tulokset ovat selvillä, lähdetään YRVA-työkalun kehittämistä levittämään myös kaupungin muille palvelualoille.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.