Uutuuskirja kritisoi Adam Smithillä ratsastavia nykyajan talousliberaaleja – "Modernin taloustieteen isä" ei ollut rikkaiden puolella eikä vastustanut valtiota

Adam Smith (1723–1790) on modernin taloustieteen isä. Niin sanotaan.

Ja siinä tulee jo ensimmäinen virhe: skottilainen moraali- ja yhteiskuntafilosofi pelkistetään taloustieteilijäksi. Uusi kirja Smithistä haluaa pelastaa kohteensa sekä faneilta että vastustajilta.

Jesse Norman on yksi niistä, jotka katsovat Smithiä toisin silmin. Hän on brittiläinen konservatiivipuolueen poliitikko liberaalista päästä ja myös liikenneministeri. Hän on toiminut sekä akateemisena tutkijana että pankkiirina. Englantilaiset pitävät Normania poikkeuksellisena intellektuellipoliitikkona.

Normanin mukaan Adam Smithin Kansojen varallisuus (1776, suom. 1933 ja 2015) on merkitykseltään samaa tasoa kuin mittakaavaltaan vaatimattomampi Moraalituntojen teoria (1759, suom. 2003). Smith oli ennen muuta moraalifilosofi. Klassisen liberalismin pohjalta nousi taloustieteen perusjärkäle. Siinä on huonotkin puolensa.

Joskus sanotaan, että Marx on pelastettava marxilaisilta ja marxilaisuudelta. Ehkä Smith on pelastettava smithiläisiltä.

Edinburghin yliopistossa vaikuttanut ja David Humen kanssa valistusaatetta jalostanut Smith vastusti talousajattelussaan kansallista sääntelyä ja etuoikeuksia. Hän oli vapauden kannalla aikana, jolloin se ei ollut muotia. Hän ei kuitenkaan ollut valtiota vastaan. Suomalainen Anders Chydenius oli samoihin aikoihin suunnilleen samalla kannalla.

Smith kannatti vapaakauppaa mutta ei vieroksunut sääntelyä. Hän vastusti valtion liiketoimintaa ja piti julkista velkaa haitallisena.

Nykyisten talousliberaalien kanssa hänellä on hyvin vähän yhteistä. Valtiolle Smith sälytti puolustuksen, hallituksen, oikeuslaitoksen, tiet ja liikenneyhteydet, koulutuksen ja julkisten laitosten ylläpidon.

Normanin mukaan Smith-myyttejä ovat sellaiset kuin ”Smith oli rikkaiden puolella”, ”Smith vastusti hallitusta ja valtiota” ja ”Smith oli ennen muuta taloustieteilijä”. Vastaus jokaiseen kohtaan on: ei ollut.

Smith eli ennen teollista vallankumousta ja nykymuotoista kapitalismia. Hän kirjoitti omassa todellisuudessaan ja sen ongelmista käsin. Kun puolustaa vapautta 1700-luvulla, puolustaa perustavampaa vapautta kuin jos samaa tekee nykyisessä loputtomien vapauksien maailmassa.

Smith tutki konkreettisia ­asioita etsien ”ihmisen tiedettä”: perusteita sille, miksi me toimimme, niin kuin toimimme.

Kun häntä nykyään käytetään kapitalismin ja markkinoiden vapauksien kaikenpuoliseen tukemiseen ja valtioiden sääntelyn kritisoimiseen, ollaan hakoteillä.

Smithin pelastusyrityksissäkin on vaaransa. Financial Timesissa arveltiin kesällä, että Normanin tuolloin vielä julkaisua odottanut kirja tarjoaa avaimet siihen, kuinka kapitalismi voi korjata itsensä. Sitä kirja ei kuitenkaan tee, sillä kapitalismi ei ole koneisto, joka joko toimii oikein tai on rikki.

Smithiä voisi luonnehtia antro­pologiksi, joka katsoi, miten ­asiat ovat eikä niin kuin hän toivoisi niiden olevan. Malli toimii ihmis­tutkimuksessa yhä. Katsotaan, miten jokin asia on sen sijaan, että tullaan paikalle valmiin korjaussarjan kanssa.

Lähteenä Jesse Normanin kirja Adam Smith: What He Thought, and Why it Matters. (Allen Lane 2018. 400 s.)

Lisätietoa: Lokakuussa ilmestyi Christopher J. Berryn opas Adam Smith: A Very Short Introduction. Dennis C. Rasmussenin teos The Infidel and the Professor. David Hume, Adam Smith, and the Friendship That Shaped Modern Thought (2017) kertoo Smithin ja Humen ystävyydestä. Jesse Normanin teos Edmund Burke (2014) on johdatus Smithin lailla usein väärinymmärrettyyn ajattelijaan.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .