VATT: Palveluiden vienti korvasi Nokian jättämän aukon

IT-palvelut kasvoivat merkittävään rooliin .

Palveluviennin merkitys kasvaa Suomessa, kertoo Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT.

Valtioneuvoston kanslian teettämän tutkimuksen mukaan palvelujen vienti vastasi viime vuonna 36 prosentista viennin kokonaisarvonlisäystä. Varsinaisten palvelualojen lisäksi palvelujen viennin merkitys kasvaa myös teollisuudessa.

Etenkin it-palveluiden vienti on raportin mukaan kasvanut Suomessa 2010-luvulla. Se vastasi viime vuonna yksin 11,4 prosentista viennin kotimaisesta arvonlisäyksestä.

Hyödyketasolla tarkasteltuna it-palvelut ovat Suomen toiseksi suurin viennin arvonlisän lähde. Suurin arvonlisäys tulee paperiteollisuuden tuotteista, joiden osuus oli 13 prosenttia viime vuonna.

Raportista selviää, että palvelujen viennin trendi on ollut Suomessa nouseva vuodesta 2012 lähtien.

– Vaikka Nokian romahdus vei lyhyessä ajassa viisi miljardia euroa, eli kymmenen prosenttia viennin kotimaisesta arvonlisäyksestä, tämä korvautui jo muutamaa vuotta myöhemmin palveluiden viennistä saatavan arvonlisäyksen vielä suuremmalla kasvulla, tiedotteessa kerrotaan.

Tutkimuksen toteuttivat VATT, Aalto-yliopisto ja Helsingin yliopisto.

Tavoitteena tarkempi kokonaiskuva

Raportin tarkoitus oli luoda ensimmäinen kokonaiskuva kotimaisesta palveluviennistä. Tutkimuksessa analysoitiin yritys- ja hyödyketasolla arvonlisäystä, jonka 2000-luvun viennistä on jäänyt kotimaahan. Raportin mukaan perinteinen toimialakohtainen tarkastelu ei enää riitä, koska se jättää piiloon etenkin teollisuustoimialojen sisällä tapahtuvan palveluviennin.

 Arvonlisäpohjainen tarkastelu antaa viime vuosien talouskehityksestä toisenlaisen kuvan kuin bruttovientitilastot, joissa varsinkin viime ja toissa vuonna korostuivat viennin väheneminen ja tavaraviennin arvon lasku.

– Tavaraviennin tilastot eivät pysy monimutkaisten globaalien tuotantoprosessien perässä. Monen vientihyödykkeen osalta jopa yli puolet viennin bruttoarvosta heijastaa vain ulkomaisten välituotteiden arvoa, kertoo erikoistutkija Saara Tamminen VATTista.

– Tämän vuoksi perinteiset tavat tarkastella vientiä antavat jopa hiukan harhaanjohtavan kuvan viennin merkityksestä. Bruttovientitilastot liioittelevat Suomen talouden vientivetoisuutta.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.