Vanhukset suoraan lepokotiin

Koska Kela ei enää korvaa yli 65-vuotiaiden kuntoutusta, jäävät aivotoiminnan häiriöistä kärsivät vanhukset usein ilman välitöntä kognitiivista kuntoutusta. Kunnilla ei ole varaa maksaa kuntoutusta eikä monella ikäihmisellä ole vakuutusta.

- Terveyskeskuksissa tai keskussairaalassa ei ole resursseja kuntoutuksen järjestämiseen, sanoo Jyväskylän keskussairaalan neuropsykologi Ritva Hänninen. Aivoverenkiertohäiriöt ovat yleisimpiä juuri iäkkäillä ja yli 70-vuotiaiden ryhmässä aivovammat ovat kaiken lisäksi lisääntyneet viimeisen 15 vuoden aikana.

- Usein vamman syynä on kotona kaatuminen, sanoo neuropsykologian erikoispsykologi Tiia Saunamäki Suomen Terveystalosta Tampereelta.

- Aivoverenkiertohäiriöt ja aivovammat aiheuttavat neurokognitiivisia häiriöitä eli esim. muistin, ajattelutoimintojen ja käyttäytymisen muutoksia. Näiden häiriöiden alkuvaiheen kuntoutus on erityisen tärkeää kuntoutumisen ja myöhemmän elämänlaadun kannalta. Käytännössä kuntouttamatta jättäminen tarkoittaa, että hoito jää puolitiehen.

Ikärasismia ja hölmöä säästämistä

Kognitiivisessa kuntoutuksessa, josta esimerkiksi aivovammojen, muistihäiriöiden ja aivoverenkierron häiriöiden kuntoutuksessa on kysymys, esiintyy Saunamäen mukaan suoranaista ikäsyrjintää. Kuntoutuksen puutteen taustalla on Hännisen ja Saunamäen mukaan usein myös väärä käsitys siitä, että vanhoja ei kannata hoitaa. Tämä on kuitenkin todistettu jo monen kertaan vääräksi.

- Ihminen oppii uusiakin taitoja hautaan asti, kiteyttää Hänninen.

Erityisesti aivoverenkierronhäiriöiden jälkeen kuntoutus tulisi aloittaa heti, jotta siitä saadaan suurin hyöty.

- Kuntoutuksen pikainen aloittaminen on erittäin tärkeää kuitenkin oikeastaan aina, sanoo Saunamäki.

- Potilaan lisäksi myös omaiset tarvitsevat tietoa ja ohjausta, sillä kognitiiviset häiriöt ovat usein hyvin hämmentäviä, hän jatkaa.

Jos ihminen on ollut aikaisemmin itsenäinen ja hyvässä kunnossa, niin hänellä on Saunamäen mukaan hyvät edellytykset hyötyä kuntoutuksesta, jos se aloitetaan nopeasti. Kunnat vetoavat usein rahan puutteeseen, jos kuntoutusta pitäisi järjestää. Kuntoutus kuitenkin vähentää vanhusten laitoshoidon ja kotihoitajien tarvetta sekä itse asiassa säästää rahaa.

- Kun viitosen säästää, niin kympin menettää, kuvailee Hänninen nykyistä säästöpolitiikkaa.

Toivoa ei saisi antaa

Hoitoa saa rahalla yksityiseltä puolelta, jos on rahaa maksaa kuntoutus itse. Kuntoutus on kuitenkin kallista.

- Harva pystyy maksamaan kuntoutusta pienestä eläkkeestä, tietää Saunamäki.

- Ongelma on, että kun kuntoutussuosituksia lähetetään kuntiin, niin kunnista soitetaan perään ja sanotaan, että kuntoutuksiin ei ole resursseja, ja potilaille ei saa antaa toivoa edes sellaisesta mahdollisuudesta, Saunamäki jatkaa.

Kuitenkin vain osoittamalla kognitiivisen kuntoutuksen tarve on Saunamäen mukaan edes mahdollisuus saada tilanteeseen muutosta. Ajatuksen tasolla ymmärretään jo, että kuntoutus ei ole vain liikunnallisten ongelmien kuntouttamisesta, vaan myös kognitiivisten ja sosiaalisten ongelmien kuntoutusta. Tämä ei kuitenkaan toteudu vielä käytännön tasolla.