Vielä viime kesänä Keski-Suomi odotti iloisen talouskasvun jatkuvan – katso tästä, ketkä asiantuntijat ennustivat taloutta tarkimmin

Kun Keskisuomalainen pyysi viime kesänä talousennusteita maakunnan asiantuntijoilta, talouskasvun odotettiin edelleen jopa kiihtyvän.

 

Ennusteet olivat kautta linjan erittäin optimistisia, vaikka jo edellisvuosi oli ollut hyvin vahva.

Ennusteet osoittautuivat liian optimistisiksi. Talouskäänne pääsi jälleen yllättämään.

– Kesän jälkeen Suomessa tapahtui selkeä muutos, ja kasvu alkoi hidastua, kehittämispäällikkö Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitosta tiivistää.

Hän oli mukana laatimassa toiseksi osuvinta ennustetta.

– Suhdannekäänteen ennustaminen on hirveän vaikeaa, ja maailmantalouden nopeasyklisyyden vuoksi sen ennustaminen on tullut entistä vaikeammaksi.

Osuvimman talousennusteen laativat tällä kertaa Jorma Rahkonen ja Ilkka Hartio Keskisuomalaisen taloustoimituksesta. Toimitus laati ennusteensa ennen muiden tekemien ennusteiden jättöpäivää.

 

Kaikissa kuudessa ennusteessa odotettiin, että Suomen bruttokansantuote (bkt) olisi kasvanut viime vuonna vähintään 2,5 prosenttia. Keski-Suomen kauppakamari ja Keski-Suomen Yrittäjät ennakoivat jopa 3,1 prosentin kasvua. Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan Suomen bkt kasvoi kuitenkin viime vuonna enää 2,3 prosenttia.

– Suomi pääsi maailmantalouden kasvupöytään jälkijunassa. Silloin kun Suomi alkoi syödä vasta alkupaloja, pääruokaa kerättiin jo pois. Siksi kasvu ei jatkunut niin pitkään kuin odotettiin, Päivänen sanoo.

– Mutta täytyy muistaa, että 2,3 prosenttia on edelleen erittäin hyvä bkt:n kasvu.

Tänä vuonna ennusteet ovat muuttuneet jo selvästi varovaisemmiksi. Etla ennakoi maaliskuussa kuluvalle vuodelle enää 1,4 prosentin bkt:n kasvua, ensi vuodelle 1,2 prosenttia.

Suomen talouskasvu hidastuu, ekonomisti rauhoittelee: "Kun ajatellaan keskivertopalkansaajaa, tilanne näyttää vakaalta" 

Pääosin ennustajat odottivat toteutunutta iloisempaa kasvua myös Keski-Suomen yritysten liikevaihtoon. Neljä kuudesta ennusteesta osoittautui liian optimistiseksi. Toteutunutta varovaisemmin kasvua ennakoivat vain Nordea sekä SAK:n, STTK:n ja Akavan aluetoimijat.

Kiinnostavaa on, että pankkien ennusteet olivat kauimpana toisistaan: Nordea odotti yhteenlasketun liikevaihdon kasvavan kolme prosenttia, Keski-Suomen Osuuspankki peräti kuusi. Toteuma oli 4,6 prosenttia.

– Todennäköisesti Nordea on jotenkin aavistanut sen, että koska Keski-Suomi lähti kasvuun muuta maata aiemmin, kasvu myös taittuu aiemmin, Päivänen arvelee.

Kaikissa kuudessa ennusteessa odotettiin, että työttömien työnhakijoiden määrä putoaisi toteutunutta enemmän. Määrä kyllä edelleen jatkoi laskuaan, mutta Päivänen huomauttaa, että työttömyyden lasku oli Keski-Suomessa hitaampaa kuin missään muussa maakunnassa.

– Nousukausi ei sulattanut korkeaa työttömyyttä toivotulla tavalla.

Keski-Suomen liiton elinkeinojen kehittämispäällikkö: Tällä menolla Keski-Suomessa on Suomen pahin työttömyys  

Taustalla on muuta maata matalampi työllisyysaste: kun koko Suomen työllisyysaste on noin 72 prosenttia, Keski-Suomessa se on 68 prosenttia.

– Ero saisi olla korkeintaan kaksi prosenttiyksikköä. Työpaikkoja pitäisi yksinkertaisesti saada lisää, ja niitä syntyy investoimalla, Päivänen sanoo.

Myös Keski-Suomen väkilukuun odotettiin toteutunutta positiivisempaa kehitystä. Maakunnan väkiluku laski toista vuotta peräjälkeen, minkä kaikki OP:tä lukuun ottamatta ennustivat, mutta laskun odotettiin olevan toteutunutta maltillisempaa.

– Syntyvyys on niin heikkoa, että luonnollista väestönkasvua ei ole, Päivänen selvittää.

– Juuri tämä on ennusteiden laatimisessa kiinnostavaa: että kaikki vaikuttaa kaikkeen. Ennustaminen vaatii juuri näiden ilmiöiden tunnistamista ja niiden tekemistä läpinäkyviksi.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .