Yritykset heräämässä ilmastonmuutokseen – Rukan ja Pyhän rinnekeskuksissa ollaan jo hiilineutraaleja, mutta ilmastotyö jatkuu yhä

Ilmaston lämpenemisestä on tullut riski yrityksille. Myös paine kuluttajilta ja sijoittajilta ohjaa vähentämään päästöjä.

Lumitykit ovat syksystä lähtien laulaneet Rukan ja Pyhän hiihtokeskuksissa. Ilmastoa lämmittäviä päästöjä lumetuksesta ei kuitenkaan tule, sillä rinnetoiminnoista vastaavan Rukakeskus Oy:n kunniahimoinen ympäristöohjelma tuottaa tulosta.

Perheyritys on hiilineutraali eli tuottaa vain sen verran hiilidioksidipäästöjä kuin pystyy niitä sitomaan.

– Olemme pääosin energiatehokkuutta parantamalla vähentäneet päästöjä 80 prosenttia ja loput 20 prosenttia kompensoimme WWF:n suositusten mukaisesti, kertoo Rukakeskus Oy:n toimitusjohtaja Ville Aho.

Työ ei kuitenkaan tähän pääty.

– Vaikka ostamme vihreää sähköä ja kaukolämpö rakennuksiin tuotetaan kuntien lämpölaitoksissa biopohjaisilla polttoaineilla, energiankulutusta on edelleen vähennettävä. Suurin kompensoitava päästö syntyy nyt rinnekoneista, joihin etsimme sopivaa biopolttoainetta, sanoo Aho.

IPCC:n raportti oli käännepiste

Moni yritys haluaa seurata Rukakeskuksen esimerkkiä.

– IPCC:n (hallitusten välisen ilmastopaneelin) 1,5 asteen raportti viime syksynä oli käännepiste. Se toi selvästi esiin riskit, joita liittyy ilmaston lämpenemiseen jo kahdella asteella, kertoo johtava asiantuntija Matti Kahra Elinkeinoelämän keskusliitosta (EK).

Talouteen vaikuttavia riskejä ovat esimerkiksi äärisäiden lisääntyminen, satojen ja puhtaan veden väheneminen, merenpinnan nousu ja terveysvaikutukset.

Yritysten hiilijalanjäljen laskemisen sekä päästövähennyssitoumusten ja -julistusten osalta tapahtuukin nyt paljon sekä Suomessa että kansainvälisesti.

– Mutta mitään ryntäystä konkreettisten hiilineutraaliustavoitteiden julkistamisessa ei kuitenkaan ole ollut, sanoo johtaja Mari Pantsar Sitrasta.

Yritysten ilmastoyhdistyksen Climate Leadership Coalitionin (CLC) ekonomistin Timo Tyrväisen mukaan ryntäystä ei ole nähty, koska hiilineutraaliuden tavoittelusta voi tulla yrityksille maineriski, jos lupaus ei toteudu tai sen todistaminen haastetaan.

– Päätavoitteen pitää olla päästöjen vähentäminen ja siihen pystyy jokainen yritys. Hiilineutraaliuteen pääseminen ja onnistumisen todentaminen voi varsinkin valmistavassa teollisuudessa olla hankala asia, sanoo Tyrväinen.

Tiekarttoja rakennellaan

Kahran mukaan tiekarttoja vähähiilisyyteen tai hiilineutraaliuteen vasta rakennellaan. EK liittyi marraskuussa CLC:n ja sen pohjoismaisten kumppaneiden ilmastoaloitteeseen ja vaati ensimmäisenä elinkeinoelämän keskusjärjestönä Euroopassa EU:ta tiukentamaan ilmastotavoitettaan.

– Ajamme ilmaston lämpenemisen pysäyttämistä 1,5 asteeseen ja hiilineutraaliutta koko EU:ssa vuoteen 2050 mennessä. Samalla se on tavoite EK:n jäsenliittojen noin 15 300 jäsenyritykselle Suomessa, sanoo Kahra.

Ilmastoystävälliseen liiketoimintaan ohjaavat eurot.

– Kasvava joukko yrityksiä näkee liiketoimintamahdollisuudet, joita ilmastonmuutoksen hillintä tarjoaa. Päästöjen vähentämiseen ja hiilineutraaliuteen kannustaa myös kuluttajilta ja sijoittajilta tuleva paine, joka kasvaa koko ajan, sanoo Kahra.

Tyrväisen mukaan yrityksissä nähdään, että ilmaston lämpenemisen riskit ovat niille isommat kuin hillinnän kustannukset.

– Arviot ilmastonmuutoksen aiheuttamista taloudellista kustannuksista ovat nousseet radikaalisti. Samalla arviot hillinnän kustannuksista ovat laskeneet radikaalisti, koska päästöjä vähentävä teknologia on halventunut, sanoo Tyrväinen.

Valtioiden ja kansalaisten tavoin myös yritykset ovat pakkoraossa.

– Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi lähes kaikkien yritysten on leikattava päästöjään kustannuksista huolimatta, Pantsar muistuttaa.

Rukakeskuksessa ilmaston muuttuminen näkyy jo

Rukakeskuksessa ilmastonmuutoksen hillintään herättiin etujoukoissa yli kymmenen vuotta sitten, koska talvi ja lumi ovat yritykselle elinehto. Ilmastonmuutos näkyy jo.

– Viimeisten kymmenen vuoden aikana laskettelurinteiden lumetustarve on jatkuvasti kasvanut, sanoo Aho.

Rukakeskuksessa säästöä on tullut energiatehokkuuden parantamisesta. Kuluja on tullut esimerkiksi lumetusjärjestelmien ja valaistuksen uusimisesta entistä energiatehokkaammaksi.

– Vielä tällä hetkellä kulut hiilineutraaliksi pyrkimisestä ovat huomattavasti suuremmat kuin säästöt energiankulutuksesta, arvioi Aho.

Hiilineutraalius kääntyy kuitenkin voitoksi, sillä pieni mutta jatkuvasti kasvava joukko hiihtokeskusten asiakkaista kiinnittää huomiota ympäristö- ja ilmastokysymyksiin.

– Näin tekevät etenkin kansainväliset matkanjärjestäjät, Aho huomauttaa.

Suuret yritykset tekevät kansainvälisiä ilmastositoumuksia

Suuria suomalaisyrityksiä on sitoutunut kansainväliseen yritysten tiedepohjaiseen ilmastotavoitteeseen (Science Based Targets) sekä YK:n Global Climate Action -sitoumukseen.

– Suuret yritykset ovat mukana kansainvälisissä aloitteissa, mutta pk-yritykset eivät juurikaan ole, sanoo Pantsar.

Climate Leadership Coalition -yhdistyksen jäseninä on muun muassa yrityksiä ja se tukee yritysten valmiuksia vastata ilmastonmuutoksen ja luonnonvarojen riittävyyden tuomiin uhkiin sekä kykyyn hyödyntää näiden synnyttämiä liiketoimintamahdollisuuksia.

Noin 30 yritystä on mukana hiilineutraaliksi pyrkivien kuntien Hinku-hankkeissa.

Pääkaupunkiseudun Smart&Clean-säätiö tukee muun muassa ilmastonmuutokseen ratkaisuja tarjoavien yritysten tuotekehitystä ja innovaatioiden kaupallistamista.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko joka päivä 15 eur. / 3 kk kestotilauksena

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .