Äänestä ja osallistu arvontaan – Vuoden keskisuomalainen 2018 -ehdokkaat ovat tässä

Ehdolla on menestyneitä urheilijoita, tunnettu näyttelijä, siviilirohkeita persoonia, yritysmaailman edustajia sekä tulevaisuuden muusikko.

Keskisuomalaisen lukijat pääsevät jälleen äänestämään Vuoden keskisuomalainen -tunnustuksen saajan. Äänestyksessä etsitään persoonaa, jolla on suuri keskisuomalainen sydän.

Tänä vuonna finaaliin on valittu kymmenen lukijoiden ja Keskisuomalaisen toimituksen suosikkia. Aktiivisesti politiikassa mukana olevat henkilöt on jätetty aikaisempien vuosien tapaan äänestyksen ulkopuolelle.

Äänestys päättyy sunnuntaina 16. joulukuuta. Eniten ääniä saanut julkistetaan ja palkitaan ennen joulua.

Vuoden keskisuomalainen 2018 -äänestysohjeet

Kaikkien äänestäjien kesken arvotaan 10 lahjakorttia Jyväskylän kaupunginteatteriin (arvo 28 tai 38 euroa) sekä 10 Jussi Murtosaaren Luontokuvauksen perusteet -teosta.

Äänestä tekstiviestillä: Kirjoita viestiin sana TUNNUSTUS, välilyönti ja ehdokkaasi numero (esimerkiksi TUNNUSTUS 1). Lähetä viesti numeroon 13520. Viestin hinta on 0,25 e. Äänestys toimii kaikilla kotimaisilla operaattoreilla. Myös virheellisistä viesteistä veloitetaan. Yhteystietoja voidaan käyttää Keskisuomalainen Oyj:n markkinointiin ja hyväksyt tämän lähettämällä tekstiviestin.

Sähköpostilla tai postikortilla: Lähetä sähköposti osoitteeseen verkkotoimitus@keskisuomalainen.fi ja postikortti osoitteeseen Verkkotoimitus/Keskisuomalainen, PL 159, 40101 Jyväskylä. Kirjoita viestiksi ehdokkaasi nimi ja numero sekä yhteystietosi arvontoja varten.

Paikan päällä: Äänestyspiste on Keskisuomalaisen toimitalon aulassa Jyväskylässä (Aholaidantie 3) ma–pe kello 8.30–16.

Katso Vuoden keskisuomalainen 2018 -ehdokkaat tästä

1. Mimosa Jallow, uinnin EM-mitalisti

 

Jyväskyläläinen Mimosa Jallow, 24, on suomalainen huippu-uimari. Hän edustaa Kampuksen Plaania. Lisäksi hän kuuluu jyväskyläläiseen Sprinttitalliin.

Jallow on voittanut kaksi mitalia pitkän radan EM-kisoissa (kaksi pronssia) sekä edustanut Suomea ja Jyväskylää Rion olympialaisissa 2016. Hän on uinut lukuisia Suomen ennätyksiä.

Jallowin äiti on suomalainen ja isä gambialainen. Urheilijana oman tiensä kulkijaksi kuvattu Jallow varttui Jyväskylässä vanhempiensa ja neljän sisaruksensa kanssa.

Jallow on otettu ehdokkuudesta, jota hän pitää "positiivisena asiana".

– Jyväskylä on tosi viihtyisä kaupunki, ja näppärän kokoinen. Täällä on kaikki lähellä.

Aalto-Alvarissa uimaan oppinut ja Jyväskylässä yhä harjoitteleva nainen on kertonut aiemmin, että tähtäsi uimariksi jo lapsena. Hän valmistautuu tätä kirjoitettaessa lyhyen radan MM-kisoihin, jotka alkavat 11.12. Kiinassa.

– Jyväskylä on uinti- ja urheilukaupunki, todellinen liikuntapääkaupunki, jossa on mahtavat olosuhteet harjoitella. Täällä myös näkee muita huippu-urheilijoita, aina iloinen Mimosa Jallow sanoo.

Kesäisin Mimosan voi bongata Alban rannasta – tietenkin uimassa.

2. Anneli Karppinen, rakastettu näyttelijä

 

Jyväskyläläinen Anneli Karppinen, 54, valmistui näyttelijäksi Tampereen yliopiston näyttelijätyön laitokselta. Muhokselta kotoisin oleva Karppinen työskenteli ensin kymmenen vuotta Oulun kaupunginteatterissa, kaksi vuotta Lahdessa teatteri Vanhassa Jukossa ja vuoden teatteri Eurooppa Neljässä, kunnes tuli Jyväskylän kaupunginteatteriin 2001.

Tällä hetkellä Karppinen esiintyy Sandi Toksvigin komediassa Päivänsäteet, jossa hän esittää dementoitunutta leskirouvaa. Syksyllä hän oli omaishoitaja Lyyli Kiisseli Jouni Inkalan monologinäytelmässä Kovaa kyytiä. Inkala kirjoitti monologin nimenomaan Karppiselle. Inkala on sanonut: ”Lyyli Kiisseli tulee Karppisen tulkitsemana paitsi iholle, myös ihon läpi.” Harjoitteluvaiheessa on seuraava näytelmä: Ari-Pekka Lahden eteläpohjalainen sukutarina Sydänmaa. Karppisella on siinä äidin rooli.

Valtakunnallista näkyvyyttä ovat tuoneet elokuva- ja tv-roolit muun muassa elokuvassa Betoniyö ja sarjassa Tehdas. Karppisella oli pari roolia myös suositussa lasten joulukalenterisarjassa Tonttu Toljanteri.

Keski-Suomi ja Jyväskylä tarjoavat Karppiselle kaiken sen, mitä hän tarvitsee laadukkaaseen elämään: puhdasta luontoa ja puhdasta ilmaa.

– Kaikki on lähellä. Bussilla pääsee hiihtokeskukseen ja työmatkani kestää pyörällä seitsemän minuuttia. Se on maailman kaunein työmatka Kuokkalan sillan yli.

3. Sanna "Litku" Klemetti, menestyvä muusikko

 

Jyväskylässä asuva muusikko Sanna "Litku" Klemetti, 31, on ilahtunut Vuoden keskisuomalainen -kisan ehdokkuudesta. Hänellä on nimittäin mahdollisuus tehdä tuplat, sillä hän on jo Vuoden kainuulainen. Klemetti on kotoisin Kuhmosta. Hän muutti Jyväskylään 2007 opiskelemaan musiikkitiedettä.

Viime vuonna tuli julki menestysalbumi Juna Kainuuseen.

"Litku" on huomannut, miten keskeinen paikka Jyväskylä on keikkamuusikolle.

– Lämpenen hitaasti uusiin paikkoihin. Nyt ei olekaan näköpiirissä muuttoa pois Jyväskylästä. Jyväskylä on sopivasti keskellä keikkojakin ajatellen, ja täällä saa olla rauhassa. En ole cityihminen, hän on kertonut.

"Litku" on parhaillaan kiertueella. Juuri tuli naiselta kaksi uutta laulua suorasoittoon, ja työn alla on uusi albumi.

Jyväskylässä kirpputorien kiertäminen "Litkulle" terapiaa ja liikuntamuoto. Tie viekin polkupyörällä usein EkoCenter Harjunportaaseen.

4. Lauri Markkanen, tulevaisuudenkin NBA-tähti

 

Jyväskylästä maailmalle lähtenyt Lauri Markkanen, 21, on tällä hetkellä keskisuomalaisen ja samalla koko kotimaisen huippu-urheilun kärkinimi kansainvälisesti. Hän pelaa koripalloa ammatikseen amerikkalaisessa NBA-liigassa Chicago Bullsin riveissä. Alkukausi on mennyt loukkaantuneena, mutta jo viime kausi kertoi, että Markkanen on tähti NBA:ssä: hänet valittiin tulokkaiden ykköstähdistöjoukkueeseen.

Luonnollisesti Markkanen on myös koripallomaajoukkue Susijengin kantava voima, silloin kun pääsee maajoukkuepeleihin.

Markkanen on merkittävin ja tunnetuin jyväskyläläinen nykyurheilija maailmalla. Viimeksi Jyväskylään!-liitteessä nuorukainen vastaavasti hehkutti sitä, millainen merkitys Jyväskylällä on hänelle ollut.

– Jyväskylä on iso osa minun tarinaani. Tärkeimmät liikuntapaikat minulle olivat Monnari ja Kypärämäen koulu. Kavereiden kanssa pelailin jalkapalloa ja jääkiekkoa missä milloinkin. Minulla on aina ollut hyvät juniorivalmentajat ja koulut ovat tukeneet harjoitteluani, Markkanen kertoi Keskisuomalaisen haastattelussa.

Markkanen on tunnettua urheilijasukua: hänen isänsä Pekka oli koripalloilija ja Eero pelaa ammatikseen jalkapalloa.

5. Martti Mäkinen, talvisodan esimerkillinen veteraani

 

100-vuotias Martti Mäkinen on harvoja elossa olevia talvisodan veteraaneja. Äänekoskella syntynyt ja Jyväskylässä Tikkakoskella asuva Mäkinen onkin vieraillut keskisuomalaisilla kouluilla kertomassa sotakokemuksistaan ja puhumassa rauhan puolesta.

– Nuoret ovat olleet hyvin kiinnostuneita kertomuksistani. En ole kertaakaan nähnyt, että joku olisi näprännyt siellä puhelintaan. Usein kun olen käynyt jollakin koululla, sieltä on tullut perään oppilaiden toive, että eikö se talvisodan setä voisi tulla meidänkin luokalle.

Mäkinen hämmästytti maakunnan ihmisiä ajamalla autoa 100-vuotispäivänsä kynnykselle. Merkkipäivän yhteydessä hän kuitenkin jätti kuskin paikan oma-aloitteisesti.

– Autottomana on ollut vähän outoa. Joitakin menoja karsin nykyisin jo etukäteen. Moneen paikkaan olen saanut kyytiä, ja olen käyttänyt myös taksikorttia. Ehkä alan kulkea joitakin matkoja myös linja-autolla.

Mäkinen on asunut Keski-Suomessa paria lyhyttä jaksoa lukuun ottamatta koko ikänsä.

– Koko maakunta on tullut minulle tutuksi ystävien ja harrastusten kautta, Martti Mäkinen sanoo.

6. Tommi Mäkinen, mestari myös tallipäällikkönä

 

Tommi Mäkinen, 54, on jyväskyläläinen ralliautoilun ammattilainen. Hän ajoi ensin nelinkertaiseksi maailmanmestariksi 1996–1999. Hän voitti aikoinaan myös viisi kertaa peräkkäin Suomen MM-rallin Jyskälässä. Mäkinen lopetti ralliuransa 2003. Mutta ura ei jäänyt siihen.

Juuri päättyneellä kaudella Mäkinen teki historiaa voittamalla merkkimestaruuden Toyotalle, Suomelle ja Puuppolalle. Vain kolme ja puoli vuotta sen jälkeen, kun ilmoitettiin, että Mäkinen alkaa johtaa maailman suurimman autonvalmistajan rallitallia (Toyota Gazoo Racing) ja että WRC-autoja aletaan rakentaa Jyväskylässä. Ensi kauteen Toyota lähtee jopa suosikkina.

Kun Puuppolan tallista alettiin puhua, epäileviä tuomaita oli paljon. Paikkaa pidettiin syrjäisenä ja tiloja vaatimattomina. Mäkinen kuitenkin lupasi Toyotan pääjohtajalle Akio Toyodalle, että Toyota voittaa hänen johdollaan autonvalmistajien maailmanmestaruuden. Tavoite täyttyi jo toisena vuonna 18 pisteen erolla Hyundaihin.

– Tavoite on täytetty, mutta vielä jäi saavutettavaa, kun kuljettajien maailmanmestaruus jäi ottamatta. Siitä riittää motivaatiota kaikille ensi kaudeksi, Mäkinen kertoi Keskisuomalaiselle pian saavutuksensa jälkeen.

Mäkinen on vasta toinen tallipäällikkö, jolla on rallissa maailmanmestaruus myös kilpailijana.

7. Konsta Pylkkänen, voittajaluonne Palokasta

 

Jyväskyläläinen Konsta Pylkkänen, 28, toimi rohkeasti kerrottuaan syksyllä julkisuudessa, että häntä oli kiusattu pitkään. Pylkkänen antoi kasvot yhteiskunnalliselle ilmiölle, joka koskettaa monia. Kiusaamista tapahtuu kouluissa, työpaikoilla, somessa ja kadulla.

Lievästi kehitysvammaista Pylkkästä oli heitelty kivillä ja häneltä oli rikottu omaisuutta ja varastettu ostoksia. Moni oli myös käyttänyt hyväksi hänen hyväuskoisuuttaan. Pylkkänen tunsi voimattomuutta ja oli ahdistunut.

Lehtijuttujen myötä kiusaaminen loppui ja Pylkkäselle alkoi sataa tukea miltei kansanliikkeen luonteisesti. Mieli piristyi.

– Hyvin tässä menee. Olen saanut hoidella asioitani rauhassa, ja enää ei ole tarvinnut kärsiä yksinäisyydestäkään, hän kertoo.

Pylkkänen asuu Palokassa ja käy neljänä päivänä viikossa töissä Sovatekilla. Hän pyöräilee paljon ja kehuu Jyväskylää erinomaiseksi pyöräilykaupungiksi.

8. Anne Savela, Jyväskylän oma Teeleidi

 

Jyväskyläläinen Anne Savela, 50, toi Keski-Suomeen ainutlaatuisan teehuoneen. Idea syntyi Kiinan matkalla. Kun Jyväskylästä löytyi idyllinen Lutakon Leidi teehuoneelle, Savela ryhtyi tuumasta toimeen. Teeleidi avattiin kesällä 2014.

Teeleidi siirtyi heinäkuussa 2017 Kramsunkadulle kaupunginjohtajan entiseen virka-asuntoon. Toinen toimipiste löytyy niin ikään historiallisesta ympäristöstä Vaajakosken Haapaniemessä vanhan tulitikkutehtaan tiloista. Siellä on tehtaanmyymälä ja teebaarin sekä tuotantotilat että varasto.

– Liikeidea syntyi pienen ärsytyksen kautta, kun meiltä puuttui teen ystäville tarkoitettu tila. En alunperinkään halunnut ydinkeskustaan, missä teehuone olisi ollut vain pikaisen pistäytymisen paikka. Pidän siitä, että asiakkaat tulevat meille tarkoituksella viettämään aikaa. On ihanaa, kun asiakas sanoo lähtiessään, että hän oli kuin pienellä lomalla, Savela kertoo.

Savela nostattaa Teeleidissä hauskalla tavalla myös kotiseutuhenkeä, sillä teelaatuja niminä on muun muassa Harjun iltasoitto ja Jyväskylä-tee.

– Matkailijoille on teelaatujen avulla mukava markkinoida Keski-Suomea ja Jyväskylää, Savela sanoo.

Iso osa Teeleidin asiakaskuntaa on vakikävijöitä.

– Tämä on kuin iso, yhteinen olohuone Älylässä, missä ei muuta avointa tilaa kokoontumiselle ole, Anne Savela sanoo.

9. Aune Turunen, vanhustyön esikuva

 

Pihtiputaan Mummoksi 2015 valittu ja tämän vuoden heinäkuussa tittelin seuraajalleen luovuttanut Aune Turunen, 74, on entinen maatilan emäntä, kodinhoitaja ja lähihoitaja. Vanhustyö oli hänelle sydämen asia, mutta lähimmäisenrakkaan Turusen sydämeen taitavat mahtua kaikki. Ihmisten kohtaaminen on ollut Turuselle aina helppoa ja hänet tiedetään empaattiseksi ja kuuntelevaksi ihmiseksi. Aune Turunen on jo isomummu: hänellä on neljä lasta, 14 lastenlasta ja neljä lastenlastenlasta.

Pihtiputaan mummo on arvonimi, jonka kantajaksi valitaan paikkakuntalainen isoäiti kolmen vuoden jaksoksi. Mummo-nettisivulla kerrotaan, että historiankirjoissa pihtiputaalaisia mummoja on kuvattu muun muassa valppaiksi, rakastaviksi, nöyriksi ja hyvän itsetunnon omaaviksi. Pihtiputaan Mummo on mummoviisas vaikuttaja ja elämänilon puolestapuhuja.

Kun Turusta kysyttiin Mummoksi, hän empi hetken. Nyt, pestin päätyttyä, hän ei kadu hetkeäkään. "Puttaalaisuus" ja kotiseutuhenki vain tiivistyivät ja ihmisten kohtaaminen niin Senaatintorilla Helsingissä kuin kotiseudullakin oli antoisaa.

Ehdokkuus Vuoden keskisuomalaiseksi tuli suurena, iloisena yllätyksenä.

– Hyvä, että istuin jo tuolilla! Nöyrästi otan vastaan tämän ehdokkuuden.

10. Uljas Valkeinen, palkittu yrityssparraaja

 

Keuruulla asuva Uljas Valkeinen, 59, on vienyt yrityskehittämisen uudelle tasolle Kasvu Openin kautta. Saavutus palkittiin tänä vuonna tasavallan presidentin myöntämällä kansainvälistymispalkinnolla sekä menestyksellä eurooppalaisessa yrittäjyyden edistämiskilpailussa.

Valkeinen itse otti vauhtia Karstulasta, missä hän toimi aikoinaan kehittämisyhtiön johdossa.

– Olen ollut monin tavoin yritysten kehittämistyössä mukana kolmisenkymmentä vuotta, joista yli 20 Kauppakamarissa. Ensi vuonna jään pois Kasvu Openista ja keskityn Karstulassa Finn-Savotan kansainvälistymiseen ja kasvuun. Savottaa on viety kolmanteen polveen, omat pojat ovat siellä nyt yrittäjinä, Valkeinen sanoo.

Valkeinen on Finn-Savotan hallituksen puheenjohtaja.

Kasvu Open syntyi, kun Valkeinen näki tarpeen uudistaa julkiseen rahoitukseen liittyvää, usein kankeaa ja byrokraattista kehittämistyötä.

– Viisi vuotta sitten päätettiin tiimin kanssa yrittää yrityskehittämisen vallankumousta ja auttaa yrityksiä maksutta, nopeasti ja tehokkaasti. Maakunnasta löytyi sellaisia ihmisiä, jotka uskoivat ideaamme. Ja Kasvu Openin matka jatkuu, Valkeinen sanoo.

Kasvu Openin läpi on kulkenut viiden vuoden aikana 1 652 yritystä.

– Niistä yli 200 on keskisuomalaisia, mikä on mainittava määrä maakunnan kokoon nähden, Uljas Valkeinen sanoo.

Äänestä ja osallistu arvontaan

Kaikkien Vuoden keskisuomalaista 2018 äänestävien kesken arvotaan 10 lahjakorttia Jyväskylän kaupunginteatteriin arvo 28 tai 38 euroa sekä 10 Jussi Murtosaaren Luontokuvauksen perusteet -teosta.

Äänestä tekstiviestillä: Kirjoita viestiin sana TUNNUSTUS, välilyönti ja ehdokkaasi numero (esimerkiksi TUNNUSTUS 1). Lähetä viesti numeroon 13520. Viestin hinta on 0,25 e. Äänestys toimii kaikilla kotimaisilla operaattoreilla. Myös virheellisistä viesteistä veloitetaan. Yhteystietoja voidaan käyttää Keskisuomalainen Oyj:n markkinointiin ja hyväksyt tämän lähettämällä tekstiviestin.

Äänestä sähköpostilla tai postikortilla: Lähetä sähköposti osoitteeseen verkkotoimitus@keskisuomalainen.fi ja postikortti osoitteeseen Verkkotoimitus/Keskisuomalainen, PL 159, 40101 Jyväskylä. Kirjoita viestiksi ehdokkaasi nimi ja numero sekä yhteystietosi arvontoja varten.

Äänestä paikan päällä: Äänestyspiste on Keskisuomalaisen toimitalon aulassa Jyväskylässä (Aholaidantie 3) ma–pe kello 8.30–16.

Vuoden keskisuomalainen -tunnustus

Aiemmat voittajat

2011: Kirjailija-toimittaja Aino Suhola.

2012: Kulttuurimesenaatti Kauko Sorjonen.

2013: Yrittäjä Margo Saxberg.

2014: Erityisopettaja-kirjailija Marja Korhonen.

2015: Laulaja Leif Lindeman.

2016: Lääkäri Risto Laitila.

2017: Yrittäjä Huynh Nhu Karjalainen.

Vuoden keskisuomalainen 2017: "Virkamiehet ammattitaidottomia ja ymmärtämättömiä"