1970-luvun pop-taide loistaa Toivakan kirkossa – Liberaalin toisinajattelijan kohua herättäneet kattomaalaukset ovat Toivakan matkailuvaltti

Toivakan puukirkon kattoa koristavat värikkäät maalaukset, joista huokuvat populaarikulttuuri ja tasa-arvo. Vuosien 1972 ja 1973 aikana toteutettujen maalausten takana on Toivakan oma ylpeydenaihe, Pellervo Lukumies (1935–2018). Hänen maalaamansa kirkkotaide kuvaa jakamatonta ihmisarvoa sekä suomalaisin vivahtein kerrottua kristinuskon sanomaa.

– Lukumies tulkitsi raamattua nykyaikaisella otteella ja avoimella arvomaailmalla. Hänen mukaansa taide oli ikkuna tulevaan, kertoo Toivakan seurakunnassa jo kahdeksan vuotta kirkkoherrana toiminut Panu Partanen.

 

Lukumiehen humaani ja suvaitsevainen ote välittyy kirkon kattomaalauksista välittömästi. Teoksissa kuvataan erilaisia kulttuureja sekä ihmishahmoja maailman eri puolilta. Maalauksissa on myös viittauksia muihin uskontoihin ja kreikkalaiseen mytologiaan.

– Onpa Lukumies maalannut katonrajaan pahiksenkin. Se on mielestäni poikkeavaa kirkkotaiteessa. Ilman pahuuden käsitettä ei ole hyvää, kertoo Partanen maalausten erikoisuuksista.

Lukumiehen avarakatseisuutta kuvaavat myös leveälahkeisiin housuihin 70-luvun hengessä pukeutunut Jeesus sekä luomiskertomuksen Eeva, joka on maalattu suomalaiseen kontekstiin saunavastaan sonnustautuneena.

Partasen mukaan Lukumies toteutti kattomaalaukset omasta taiteellisesta näkemyksestään tinkimättä.

– Hän suhtautui vapaasti myös omien teostensa tulkintaan. Lukumiehen mukaan taidetta ei voinut vangita sanoihin.

Paholaisen Pellervo Lukumies on kuvannut savupiipun päähän. Maalauksen paikalla kohosi aiemmin kirkon kaminan piippu. Kuva: Tiina Mutila

Partanen kertoo, että Lukumies oli sosiaalinen erakkoluonne. Toivakan kirkosta löytyvä taide kuvastaa modernilla tavalla populaarikulttuurin nousua 1970-luvun Suomessa. Kirkkain värein ja inhimillisin piirtein kuvatut raamatun hahmot poikkesivatkin perinteisestä kirkkotaiteesta.

Lukumiehen tulkinta koettiin paikoin liian rohkeaksi ja kirkkoon sopimattomaksi. Erimielisyyksien seurauksena syntyikin ehkäpä suomalaisen kirkkohistorian tunnetuin taideriita, mikä hankaloitti Lukumiehen maalaustyötä. Riidan päätteeksi Toivakan silloinen kirkkoherra Leevi Vironmäki erosi virastaan.

– Tapahtumiin liittyen ollaan pitkälti kertomusten varassa. Pöytäkirjojen mukaan tapausta on kuitenkin käsitelty jopa 150 pykälän verran aina tuomiokapitulissa ja museovirastossa saakka.

Luomiskertomuksen Eeva on Pellervo Lukumiehen maalauksessa pukeutunut saunavastaan. Lukumies suhtautui vapaasti taiteen tulkintaan, joten teoksessa käytetty vaate voidaan nähdä myös saunavihtana. Kuva: Tiina Mutila

Lukumies kuoli vuonna 2018. Toivakassa ehdittiin juhlistaa hänen 80-vuotispäiväänsä sekä kirkkomaalausten 40-vuotista historiaa.

– Olen iloinen, että Lukumies ennätti näkemään kattomaalausten suosion. Toisinaan hän kävi itsekin esittelemässä maalauksiaan kirkossa vieraileville.

1970-luvulla noussut populaarikulttuuri ja kirkolliset teemat yhdistyvät taidokkaasti Pellervo Lukumienen kirkkomaalauksissa. Maalauksilla uudistettiin Toivakan kirkon vanha ja huonokuntoinen ilme, joka Alvar Aallon suunnittelema. Kuva: Tiina Mutila

Toivakkaa halkovalta kylänraitilta kirkkoon on matkaa noin kaksisataa metriä. Tänä kesänä Toivakan kirkko on auki joka päivä kello 9–14. Kirkkovierailuihin liittyen voi olla yhteydessä myös Toivakan seurakunnan kirkkoherraan, Panu Partaseen.

– Kerran minulle soitettiin perjantai-iltana juuri kun olin menossa saunaan. Puhelussa kerrottiin, että paikalla olisi katselijoita ulkomailta. Menin kirkolle ja siellä minua odotti kymmenen japanilaisturistia järjestelmäkameroidensa kanssa. Ihasteltiin maalauksia sitten iltamyöhään, Partanen naurahtaa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Tänään

Runoilija Katariina Vuorinen jäi koronajumiin Chileen yli kahdeksi kuukaudeksi: "En osannut pelätä, olo oli kuin herran kukkarossa – tai rouvan"

Taiteilija Pekka Luukkonen kiittelee ratkaisuaan, jonka jälkeen maanantait ovat olleet mukavia – hänen mukaansa taideteoksen syntyvaiheissa on usein paljon samaa kuin parisuhteessa

Marko Ahosen tärpit: Kasarikankkunen syntyy vain, mikäli katsoja itse muistaa 1980-luvun

Suomessa katoaa ihminen joka päivä – Heistä moni löytyy nopeasti, mutta osa ei koskaan

Jyväskyläläisen ohjaajan dokumenttisarja nyt televisiossa – retkiä Jyväskylän Älylään, Päijänteelle ja Saarijärvelle

Marko Ahosen tärpit: Benjamin Button syntyi vanhuksena ja kuoli vanhuuteen vauvana

Näinkin voi käydä: Tankero-englanti nosti jyväskyläläisen selostajan kansainväliseen valokeilaan – "Vedimme homman tahallaan överiksi"

Radio Keskisuomalainen tuo heinäkuun lauantai-iltoihin kuulijoita ihastuttaneen toivekonsertin – "En ole koskaan saanut niin paljon positiivista palautetta"

Muuramelaiskaunottarelle jälleen voittajan kruunu kutreille – Krista Oksanen on nyt Miss Hiekkasärkät

Marko Ahosen tärpit: Tosielämän Jane Tennison Jackie Malton vie katsojat kohurikosten maailmaan

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.