Campoyn jutussa vaikenemisen kausi

Jämsänkoskelaisen Kerstin Campoy-Kankaisen huoltajuuskiista on jämähtänyt paikoilleen. Amerikkalainen tuomioistuin ei ole määrännyt lopullista huoltajuuskiistan käsittelypäivää, koska Campoy-Kankainen ei ole lähtenyt Yhdysvaltoihin. Hän ei voi lähteä rahanpuutteen takia ennen kuin päivä on määrätty. Paikan päällä odotteluun hänellä ei ole varaa, sillä käsittelykin vie joka tapauksessa kymmenisen päivää.

Tässä oikeuskäsittelyssä ratkeaa kumpi vanhemmista saa Jonathanin, 12, ja Alexanderin, 11,huoltajuuden. Amerikkalainen tuomioistuin on kertaalleen määrännyt huoltajuuden molemmille vanhemmille, suomalainen äidille. Suomen korkein oikeus kuitenkin kumosi päätöksen ja määräsi pojat palautettavaksi Yhdysvaltoihin.

Amerikkalainen tuomioistuin aloitti jutun käsittelyn kesällä 1999. Campoy-Kankainen määrättiin psykologin testiin, josta tuli hänelle epäedullinen tulos. Tuolla matkalla Campoy-Kankainen tapasi poikansa viimeksi. Tuolloinkin hän oli lähestymiskiellossa eli sai tavata lapsensa vain valvojan läsnäollessa.

- Siellä pelataan vain aikaa, ja he voivat vedota siihen, että lapset ovat jo kotiutuneet Yhdysvaltoihin. Omituisinta on, että poikien asianajajalta tuli viesti, ettei mitään juttua enää olekaan vireillä, Campoy-Kankainen ihmettelee.

Campoy-Kankaista ja hänen asianajajaansa Henry Salevaa kummastuttaa se, että lähes kolmeen vuoteen ei ole tapahtunut mitään.

- Poikien asianajaja ei ole ottanut yhteyttä, ei myöskään meidän asiamiehemme. Poikien posti ei mene perille vaan palautetaan. Meillä ei ole tietoa millaisissa olosuhteissa pojat ovat. Viimeksi oikeus määräsi väliaikaisen huoltajuuden Miguel Campoyn sisarelle, mutta pojat ovat olleet välillä Miguelin luona. Kerran on Kerstiniltä pyydetty lupa, että pojat saisivat olla isovanhempiensa luona kuukauden, puolitoista, ja siihen suostuttiin. Tottakai asia on vireillä, Saleva puuskahtaa.

Saleva miettii, toteutuuko tässä Haagin sopimus. Lapsilla pitäisi olla väliaikana oikeus tavata äitiään, jopa käydä Suomessa. Nyt pitäisi päästä käymään Yhdysvalloissa, ja katsoa missä siellä mennään. Oikeusministeriön ylitarkastaja Outi Kemppainen on samaa mieltä siitä, että asian tilanne Yhdysvalloissa pitäisi selvittää. Mutta:

- Ministeriö ei voi toimia oma-aloitteisesti, Campoy-Kankaisen asianajajalta pitäisi tulla konkreettinen esitys heidän haluamistaan toimista. Sen jälkeen voisimme pyytää tapaamista Yhdysvaltain keskusviranomaisilta. Ministeriön rooli on helpottaa asian hoitoa, hän sanoo.

Haagin lapsikaappaussopimus ei kuitenkaan ota kantaa huoltajuus- ja tapaamisoikeuteen, vaan palauttamisasioihin, mutta pyrkii edistämään kansainvälisiä tapaamisoikeuksia.

- Kansainväliset huolto- ja tapaamisriidat ovat hankalia ja lisääntyvät koko ajan, kun perheet kansainvälistyvät, Kemppainen toteaa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.