Disco Ensemble 1.9.2007

Vuosi sitten Lutakossa viimeksi soittanut, Porissa perustettu ja nykyään helsinkiläinen punkrock-pumppu Disco Ensemble, saapui minikiertueellaan Jyväskylään lauantai-iltana. Lutakko oli luonnollisesti loppuunmyyty ja streetpunk-ryhmä No Shame lämmitti yleisön kiitettävästi.

Disco Ensemblen post-hardcorepunkrock sopii sekä suurille lavoille, että pieneen sisätilaan. Ei nelikon musiikista välttämättä löydy tarpeeksi tasoja kaikille, mutta onko se aina niin oleellistakaan?

Soitanta on joka kerta tiukkaa ja meteli korviahuumaava. Vokalisti-kosketinsoittaja Miikka Koivisto osaa ottaa yleisönsä ja kitaristi Jussi Ylikoski todella tietää miten keppiä käsitellään. Lutakossa taisi tulla yksi virhelyönti, mutta väliäkö tuolla. Disco Ensemble on suomalaisista jotakin jo saavuttaneista bändeistä lavalla se energisin ja raain.

Ahdas Lutakko luo tunnelmaa

Ensimmäisen levyn avausraita Dynamite Days saatteli puolitoistatuntiset pompputalkoot mukavasti käyntiin. Bändillä alkaa olla sellainen repertuaari meneviä ja hyvillä koukuilla varustettuja kappaleita, että niillä ottaisi haltuun minkä tahansa tilan. Lutakko on ahdas yleisön kannalta, mutta toisaalta se loi jälleen erinomaista tunnelmaa.

Bändi selkeästi nautti olostaan lavalla ja Koivisto antoi Lutakolle kiitosta myös siitä, että alaikäisetkin pääsevät keikalle. Ei se ihmismäärä vaan se miten ne silmät kiiluvat, hän kuvaili.

Drop Dead Casanova, You Are the Dawn ja Fresh New Blood ovat First Aid Kit -albumin pienemmälle huomiolle jääneitä, toimivia livepläjäyksiä. Uusia biisejä on kesän mittaan ilmestynyt ohjelmistoon koko ajan enemmän, ja bändin mukaan niitä on myös valmiina vaikka pariksi levyksi. Uutta julkaisua pukkaa kuitenkin vasta ensi vuoden puolella.

Uudet Threadletter Typewriter, Worst Night Out ja Magic Recovery tanssittavat kyllä, mutta samanlaista potentiaalia kuin loistavan First Aid Kitin biiseistä en niistä mitenkään löydä. Ehkä bändin ilmaisu on kehittymässä edelleen suoraviivaisempaan suuntaan.

Harvinaistakin herkkua

Harvinaista herkkuakin oli vetoon saatu: Ensilevy Viper Ethicsin oiva Skeleton Key ei kuulunut settilistaan kesän kotimaisilla festareilla.

Kahteen kertaan takaisin lavalle taputettu yhtye soitti encoreina ne tavalliset: Black Euro, Sleep On the Wheel ja keikan tietysti päättänyt We Might Fall Apart. Itse kuulisin mieluummin viimeisenä This Is My Head Exploding -rykäisyn. Anteeksi vaan, Hurriganesit ja Hanoi Rocksit, mutta se on kovin koskaan Suomessa tehty rock-biisi.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.