Ei ole ihan sama, mitä mausteita pataan lyöt – nämä yrtit ovat nyt suomalaisten suosikkeja

Kevät on kotimaisten tuoreyrttien aikaa. Yrttiruukuista suosituimpia ovat tilli, basilika ja persilja. Ruukkuyrtit kasvatetaan kasvihuoneissa, eikä niitä päädy kuivamaustepusseihin asti.

Mistä maustehyllyjen aromit siis ovat peräisin? Entä mitkä mausteet ovat juuri nyt trendikkäitä?

Maustepussien kuivatut mausteet ovat pääosin ulkomaisia. Poikkeus on kumina, jonka mahtimaa Suomi on. Suomi on yksi johtavia kuminan tuottajia maailmassa. Avomaalla kasvanutta kuminaa viedään ulkomaille ja käytetään myös pussimausteissa.

– Pääosa suomalaisesta kuminasta menee vientiin. Pääasiallinen käyttö on elintarvike- ja valmisruokateollisuudessa, sopimusviljelijöiden kuminaa maailmalle vievän Trans Farm Oy:n toimitusjohtaja Jyrki Leppälä.

Saatavilla on myös kotimaista korianteria kuivattuna. Pienet maustevalmistajat voivat pakata pusseihin myös muita suomalaisia yrttejä, mutta suuressa mittakaavassa niitä ei ole saatavilla.

 

Suomalaisten suosikkeja ovat perinteisesti pippurit, oregano ja basilika. Pippureista tunnetuimpina ovat musta-, valko-, viher- ja sitruunapippuri. Musta-, valko- ja viherpippuri saadaan samasta kasvista. Väri kertoo pippurin kypsyysasteesta eli siitä, missä vaiheessa pippuri on kerätty. Viherpippuri kerätään kypsymättömänä, valkopippuri täysin kypsänä ja mustapippuri puolikypsänä.

– Kuivattuna suosikkimausteita ovat näiden lisäksi paprika, ruohosipuli ja tilli sekä jauheena sipuli ja valkosipuli, Meiran markkinointipäällikkö Heidi Päiväniemi kertoo.

Myös maustesekoitukset, kuten grillausmauste, ovat suomalaisten mieleen.

 

Kokeiluja olisi varaa lisätä – kaneli ja kardemumma sopivat leivonnan lisäksi myös ruokiin. Ravintolakulttuurin kansainvälistyminen on tuonut chilit ja tulisen ruoan myös kotimaustamiseen. Silti edelleen on mausteita, joita suomalaiset käyttävät turhan varovasti. Santa Marian maajohtaja Tom Jansson mainitsee esimerkkeinä salvian ja muskotin.

– Suomalaiset voisivat rohkeammin käyttää esimerkiksi timjamia, rakuunaa tai rosmariinia, Meiran Heidi Päiväniemi puolestaan vinkkaa.

– Suomessa on saatavilla hyvin kattavasti erilaisia mausteita, enemmänkin on kyse rohkeudesta käyttää niitä eri tavalla. Esimerkiksi kanelia ja kardemummaa voidaan käyttää leivonnaisten lisäksi myös muussa ruoanlaitossa.

Hyvinvointi, kasvisruoka ja lähiruoka – isot ruokatrendit vaikuttavat myös maustevalintoihin. Kasvis- ja lähiruoan trendi näkyy myös maustehyllyllä, Heidi Päiväniemi kertoo.

– Suomalaiset kokevat eniten haastavaksi kasvisruokien maustamisen, ja siihen pyrimme tarjoamaan valmiita mausteseoksia.

Päiväniemen mukaan kasvavan kiinnostuksen kohteena ovat luonnostaan funktionaaliset mausteet eli sellaiset, joiden kautta voi vahvistaa hyvinvointiaan. Esimerkkeinä hän mainitsee viime vuosien hittimausteet kurkuman ja inkiväärin.

Mausteseoksen suolapitoisuus kannattaa aina tarkastaa. Monessa seoksessa suolaa saattaa olla 40–60 prosenttia pussin sisällöstä. Mausteseokset, joihin ei ole lisätty suolaa, lisääntyvät koko ajan.

 

Kaneli sisältää maksalle myrkyllistä kumariinia – pitoisuuksissa isoja erojaElintarviketurvallisuusvirasto Eviran mukaan kanelin jatkuva käyttö ei ole suositeltavaa. Turvallinen päiväsaanti on yksi milligramma jokaista kymmentä painokiloa kohti, eli 60-kiloisen aikuisen tulisi saada kumariinia korkeintaan kuusi milligrammaa päivässä. Aikuisella raja voi ylittyä 1–5 annoksesta kanelilla maustettua riisipuuroa. 15-kiloisen lapsen raja saattaa ylittyä jo 0,5–2 korvapuustista tai alle yhdestä kanelipuuroannoksesta.

Kuluttaja-lehden (8/2018) testi paljasti, että kanelien kumariinipitoisuuksissa on jopa kymmenkertaisia eroja. Ceyloninkaneli on lajike, jossa ei ole lainkaan kumariinia.

Joskus maustepurkkeihin eksyy muutakin kuin maustetta: Kuluttaja-lehden testissä ilmeni, että Lidlin Kania-kanelista 1,8 prosenttia oli hiekkaa.

Uutuusmausteitakin tulee – oletko kuullut sumakista? Trendimausteiden aallonharjalla keikkuva sumakki tulee Välimeren alueen ja Lähi-idän maiden keittiöistä. Sumakkijauhe sopii esimerkiksi itämaisiin ruokiin, salaatteihin ja hummuksen päälle ripoteltavaksi.

– Vielä löytyy myös mausteita, joita ei Suomessa myydä, muun muassa Setchuanin pippuri, Tom Jansson kertoo.

Trendikäs sekoittaa mausteseoksensa itse. Japanilaisen furikake-mausteseoksen kerrotaan olevan hyvä pöytämauste kana- ja riisiruoille. Se syntyy merileväarkeista, seesaminsiemenistä ja merisuolasta.

Lähi-idästä kotoisin oleva Za´atar-maustekastike sopii käytettäväksi rub-kuivamausteseoksen tapaan. Kastikkeen valmistukseen tarvitset seesaminsiemeniä, sumakkia, timjamia, oreganoa ja merisuolaa.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .