Häälahjaksi saatujen norsujen piti tuoda onnea – Brigitte Pellinen sai kylmiä väreitä, kun kuuli yhden haljenneen isän kaatuessa rintamalla

Brigitte Pellisen rakas esine on vanhempien häälahja vuodelta 1934. Mikä on sinun rakas esineesi?

Jyväskyläläisen Brigitte Pellisen, 83, kiinnostava ja rakas esine on vanhempien häälahja vuosikymmenten takaa. Äiti Maria (1899–1974) ja isä Eero (1901–1941) avioituivat 1934.

– He saivat lahjaksi seitsemän marmorista norsua, isosta pienempään. Onnitteluissa mainittiin, että tulossa olisi ainakin seitsemän onnellista vuotta.

Norsurivistö on Pellisten olohuoneessa näkyvällä kunniapaikalla, ylhäällä pikkuikkunan välissä. Ne osuvat silmään heti, kun eteisestä astuu peremmälle.

Maria ja Eero asuivat Visuvedellä, Ruoveden ja Virtojen puolivälissä. Syntyi tytär, kaikki oli hyvin. Kunnes syttyi sota, jonne Eeronkin oli lähdettävä.

– Kun kuusi vuotta häistä oli kulunut, kuudes norsu halkesi ihan itsestään kirjahyllyn lasin takana, missä ne olivat rivissä esillä. Uskokoon kuka tahtoo, mutta minulla kävivät kylmät väreet, kun kuulin kerrottavan, että juuri sinä aikana, kun norsu halkesi, isäni kaatui sodassa. Itse en halkeamista muista, Brigitte Pellinen kertoo.

 

Se siitä seitsemän vuoden onnesta. Häälahjan antajan oudot onnittelut eivät käyneet toteen.

Perheenpään kaatumisen jälkeen äiti ja tytär jäivät kaksin. Tilanne ei ollut helppo varsinkin kun äiti oli kotoisin Saksasta ja lähes ummikko suomen kielen suhteen.

– Isä oli tavannut äidin olleessaan 1930-luvulla Saksassa töissä. Hän oli faneeri-insinööri. Äidinäiti rupesi pitämään tehtaan pojille kotiruokalaa, ja siellä äiti ja isä kohtasivat.

Suhde jatkui kirjeissä jonkin aikaa, kunnes Maria muutti Suomeen. Brigitte Pellisellä on paksu nippu kirjeitä tallessa, mistä hän iloitsee.

Maria ja Brigitte muuttivat Visuvedeltä isänisän luo Jyväskylään. Pappa otti kaksikon siipiensä suojaan ja yhdessä elettiin elämää eteenpäin. Äiti kuoli 75-vuotiaana sairauskohtaukseen ollessaan kävelemässä kadulla.

– En tiedä, keneltä vanhempani norsut saivat. Jäi aikoinaan kysymättä, eikä enää ole ketään, jolta voisin kysyä. Olenkin sanonut kaikille, että kyselkää vanhemmiltanne ja muilta asioita, puhukaa, kun se vielä on mahdollista, Pellinen sanoo.

Onko sinulla jokin esine, jolla on kiinnostava tarina? Kerro se meille. Lähetä vinkki osoitteeseen tanaan@keskisuomalainen.fi tai Tänään, PL 159, 40101 Jyväskylä

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 1 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .