Ilkka Kanerva: ”Matti on fenomenaalinen kaveri”

Hieman ennen iltakahdeksaa presidentti Sauli Niinistön itsenäisyyspäivän vastaanotolle asteli suuri legenda, jonka elämässa on ollut väria kuten itsenäisen Suomen historiassakin.

Molempiin kuuluu nousu yksinkertaisista lähtökohdista maailman huipulle, ainutlaatuisia menestyksiä ja tahatonta komiikkaa, mutta myös alkoholia ja väkivaltaa, hetkiä jotka mieluiten unohtaisi.

Matti Nykänen, kaikkien aikojen paras mäkihyppääjä, asteli kättelemään presidentti Sauli Niinistön seuranaan viides vaimo Pia, jonka kanssa solmittu avioliitto on Nykäsen kuudes.

Myöhemmin Linnassa ensimmäisenä Nykäsen nappasi haastatteluunsa Yle, jonka toimittaja heti kysymystensä jälkeen pyysi Nykästä poseeraamaan selfietä varten.

– Kyllä niitä (selfietä) on muutama jo pyytänyt, Nykänen kertoi.

Kutsu Linnaan oli Nykäselle kolmas, mutta mäkihyppyuran aikana juhlat jäivät käymättä kilpailureissujen takia.

– Tasavallan presidentin kättely oli miellyttävä kokemus, ja Jenni Haukion myös. Se oli jännittävin paikka, Nykänen kertoi.

Mäkikotkista suurin kertoi edellispäivänä harjoitelleensa vaimonsa kanssa valssia Aira Samulinin johdolla ja aloittaneensa itsenäisyyspäivän illanvieton kansanedustaja Harry Harkimon kotona kyläilemällä.

Itsenäisyyspäivänä Nykänen halusi erityisesti kiittää sotaveteraaneja.

– Sotaveteraanit ovat tehneet kovan työn tämän itsenäisyyden eteen. Haluan, että nykypolvi pitää itsenäisyydestä kiinni. Ei anneta Suomea muille eli EU:lle.

”Jännittäviä hetkiä”

Urheilu ja Linnan juhlat ovat suomalaisten suuria yhteisiä kokemuksia ja urheilun vetoavimmat kertomukset eivät synny pelkästä noususta ja putoamisesta vaan niitä seuraavasta uudelleensyntymästä. Siksi Nykänen on Jyväskylän Ikaros mutta myös Jyväskylän Lasarus, joka on langennut ja noussut yhä uudelleen.

Presidentti Niinistökin mainitsi medialle esittämissään tervetuliaissanoissa ”mäenlaskijat”, joita oli kutsuttu Linnaan kiitoksena tarjoamistaan ”jännittävistä hetkistä”.

Niitä Nykänen totisesti on tarjoillut siitä lähtien kun hänen maitonaamansa pilkisti maailmanmestarina esiin vuoden 1982 Oslon MM-kisojen hernerokkasumusta.

Sitä seuranneiden 34 vuoden aikana Matin etunimi on riittänyt otsikossa. Yhtä pitkän uran koko kansan etunimituttuina tehneitä pitää hakea Urho Kekkosen ja Mauno Koiviston kaltaisista valtiomiehistä. Sen myönsi myös kansanedustaja ja urheilumies Ilkka Kanerva.

– Matti on fenomenaalinen kaveri

Kanerva kertoi, miten hän oli aikoinaan DDR:ssä ja kävi sikäläisten kanssa väittelyä siitä, onko kaikkien aikojen mäkihyppääjä Nykänen vai Jens Weissflog.

– Minä puolustin Mattia, ja DDR:läiset väittivät, että Matti on vain markkinamies, kun taas Weissflog urheilee isänmaallisuudesta. En tiedä, mikä on Matin omaisuus nykyään, mutta Weissfloghan omistaa nykyisin muutaman mökin Keski-Euroopassa.

Mutta mihin Matin kestävä vetovoima perustuu?

Harry Harkimo tiesi nopeasti vastauksen:

– Aika paljon siihen sähläilyyn.