Isommaksi kuin U2

Suomalaisista rocklehdistä on saanut viime viikkoina lukea isoja juttuja ja kehuvia arvioita helsinkiläisestä Downstairsista. Palstatilaa on tullut yllättävän hyvin siihen nähden, että nelimiehinen yhtye ilmoittaa soittavansa ”kokeellista, haastavaa ja hankalasti määriteltävää rockia”.

Kitaristi Topi Ruokolainen haluaa kuitenkin nostaa esiin muitakin piirteitä.

– Onneksi moni on älynnyt nostaa esiin meidän musiikista löytyvän leikkimielisyyden ja energian. Ne ovat ehdottomasti tavaramerkkejämme siinä missä kokeilevuuskin. Ja onhan sitä negatiivista palautettakin tullut. Esimerkiksi tyyliin ”hyvä jätkät, menitte sitten päivittämään soundianne huonommaksi”.

Äskettäin ilmestyneen Oh Father -debyyttialbumin ohella yhtyeen discografiasta löytyy siis vanhempiakin tuotoksia. Shotgun Hullabaloo -ep:n ja Coward Constrictor Cries For Chivalry -minin aikoihin moni muukin asia oli toisin.

– Soitettiin pitkään mun ja veljeni Oton (rummut) vanhempien autotallissa. Siellä oli kuuden neliömetrin äänieristetty tila, joka oli rakennettu suojelemaan naapureita Oton metelöinniltä. Tila oli oikeasti niin pieni, että sinne piti mennä tietyssä järjestyksessä sisään jos ylipäänsä halusi päästä omalle soittopaikalle. Onneksi äidin luona sai samalla pestyä pyykit.

Kuten niin monilla muillakin pikkubändeillä, Downstairsillakin oli ongelmia kokoonpanon vakiinnuttamisessa.

– Kaikki basson päälle ymmärtävät tutut kävivät kokeilemassa siipiään. Ja jos joku osasikin vähän soittaa niin sitten ilmeni muita esteitä. Treenaaminen ei maistunut tai olimme musiikillisesti eri linjoilla. Viimein Eemeli Salomäki löytyi nelikielisen varteen.

Vertauksia Disco Ensembleen

Helsinkiläisten nuoruus kului metallimusiikin parissa, mutta tänään raskas tärinä ei enää maistu yhtä hyvältä.

– Angstisen teiniajan jälkeen sitä kaipasi jotakin muuta. Sitä paitsi varsinkin moderni jenkkiläinen hevi, esimerkiksi Killswitch Engage, Lamb Of God ja Trivium, on kauheata kuraa. Siihen tavaraan en koske pitkällä tikullakaan.

Downstairsia on liitetty orkesteriin jos toiseenkin, mutta ei sentään metallibändeihin. Arvosteluissa yhtyettä on verrattu esimerkiksi The Stoogesiin, Franz Ferdinandiin, The Strokesiin, At The Drive-Iniin ja 22-Pistepirkkoon.

Downstairsin hyödyntämä erikoinen urkusoundi vie ajatuksia myös Fullsteam-levylafkan lippulaivan Disco Ensemblen suuntaan.

– Disco Ensembleen vertaaminen on ihan okei. Siis jonkinlaisena viitekehyksenä, vaikka luonnehdinta ei kerrokaan koko totuutta.

Kuinka tärkeänä yhtiönä Fullsteamia pidät suomalaisen modernin rockin kannalta?

– Fullsteam on ehdoton ykkönen, joten sinne oli helppo majoittautua. Toisaalta joku If Society tekee myös hyvää duunia, vaikka niiden toiminta onkin Fullsteamia pienimuotoisempaa.

Downstairsilta löytyy kokemusta myös toisenlaisesta työnteosta.

– Ensimmäiset tuotoksemme julkaisseen We Are The Trail Recordsin jätkät istuivat sohvalla ja mussuttivat popcornia vaikka olisi pitänyt tehdä töitä bändin eteen. Sellaisen toiminnan jälkeen Fullsteamin panostus on tuntunut uskomattomalta.

Tuuri tasapainoon

Oh Father -julkaisurundin piti käynnistyä Joensuusta tammikuun puolivälissä. Yhtyeen rumputaiteilija onnistui kuitenkin telomaan kätensä juhlatunnelmissa ja energisenä livebändinä tunnettu ryhmä pääsee tien päälle vasta helmikuun alussa.

– Ottaa päähän aivan törkeästi, koska konserttien peruminen on kaikille ikävää. Toisaalta meillä on käynyt niin hyvä tuuri monessa muussa suhteessa, että tällainen epäonni lienee kohtuullista tasapainon säilymiseksi.

Menneinä aikoina Downstairs on tehnyt useita kiertueita Euroopassa ja löytyypä muistoista ulkomaisten yhtyeiden (muun muassa Raised Fist ja The Locust) lämmityksiäkin.

– Parhaita vetoja ovat olleet juuri isot lämppärikeikat, kun täysi tupa on lähtenyt meidänkin messiin. Mutta ollaan me esiinnytty kakkosbändinä todella jäätävällekin yleisölle...

– Ulkomaille tässä halutaan jatkossakin. Unelmissani Downstairs on joskus isompi kuin Elton John ja U2 yhteensä. En tosin tiedä, kuinka realistinen tavoite tämä on.

Downstairs Bar 68:ssa lauantaina 9. helmikuuta.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Tänään

Paula Vesala tv-ohjelmassa: “Lapsuuden jouluni olivat vaikeita”

Jyväskylässä treenaa yksi Suomen parhaista Counter-Strike-joukkueista – "Treenitila saatiin JAMKilta, eikä parempaa voisi toivoa"

Nämä biisit Tuure Kilpeläinen tekisi kollegoilleen JouluCircukseen – "miehekäs, herkkä vyörytys" ja maalauksellinen murhaballadi

Seurahuoneen disko taisteli Raatikellarin kanssa asiakkaista aikana, jolloin keskiolut oli vielä kortilla

Viitasaaren joulunavaus ja kääntösillan siunaus samalla kertaa – soppatykistä lämmintä keittoa ja päälle glögiä

50 vuotta täyttävä arkkitehti Leena Rossi kertoo Alvar Aallon vaikuttaneen häneen lapsesta lähtien – nämä kohteet Jyväskylästä sopisivat maailmanperintökohteiksi

Näyttelijä-laulaja Jussi Lampi matkustaa Keski-Suomeen "yhden miehen ylivoiman" takia: "Näin hyvän ystävän löytäminen aikuisena on harvinaista"

Lähipiiri patisti Oku Luukkaisen, 34, lääkärin pakeille, ja diagnoosiksi tuli uniapnea – “Pahimmillaan olin hengittämättä yli minuutin”

Kolumni: Big Brother lopettaisi suhteen heti

Pauno Paajala on maanantaina alkavan Rattikärpänen-tv-ohjelman sankari – ajoi elämänsä raskaimman matkan viime elokuussa

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.