Jyväskyläläinen ydinfyysikko Matti Leino, 70, jäi eläkkeelle viisi vuotta sitten – tekee edelleen töitä sen, mitä riennoiltaan ehtii

Fyysikko Matti Leino jäi eläkkeelle viisi vuotta sitten, mutta työskentelee yhä Jyväskylän yliopiston fysiikan laitoksella.

– On yksinkertaisesti mahdotonta erottaa toisistaan harrastusta ja työtä, Leino sanoo.

– Tässä melkein kaikki on mielenkiintoista ja sykähdyttävää.

Eläkkeelle siirtymisessä parasta oli kuulemma, että työstä jäivät pois ikävät asiat, kuten byrokratia ja hallintokokoukset. Jäljellä jäi innostus, vapaus ja hyvä työyhteisö.

– Nyt menen töihin kun haluan, osallistun tutkimukseen, tarkastan artikkeleita ja pidän silloin tällöin pienimuotoisia luentoja.

Leino sanoo tekevänsä töitä kun ”yhteiskunnallisilta riennoiltaan ehtii”. Rientoihin kuuluu aktiivinen toimiminen vasemmistoliitossa, jonka toimintaan Leino meni nelisen vuotta siten.

– Yhteiskunnallisen eriarvoisuuden torjunta ja ympäristöasiat kiinnostavat minua kovasti.

Alunperin Leinosta piti tulla suomenkielen opettaja. Helsingin Toisessa Lyseossa vieraili vastavalmistunut äidinkielen opettaja, joka maalasi oppilaille kuvan ammatista, jossa työpaikat ovat kiven alla. Leino vaihtoi mieltä ja lähti lukemaan matematiikkaa.

– Tuolloin kaikki matematiikasta ällän kirjoittaneet pääsivät Helsingin yliopistoon riippumatta siitä olivatko he lukeneet pitkän vai lyhyen matikan.

Leino oli lukenut lyhyen. Fysiikkaa hän ei ollut opiskellut lainkaan.

Näin jälkikäteen Leinosta tuntuu oudolta, kuinka paljon yksi mielipide vaikutti. Onneksi fyysikon ura on ollut mieleinen.

Leino erikoistui ydinfysiikkaan ja lähti Yhdysvaltoihin Kalifornian Berkeleyn yliopistoon luomaan tutkimusryhmän kanssa uusia alkuaineita. Myöhemmin hän jatkoi samaa työtä vierailevana tutkijana Saksassa.

– Kun tekee perustutkimusta ei voi tietää, mihin se johtaa. Asiat, joita tulevaisuusvisioissa maalataan, eivät yleensä toteudu. Mutta tutkimuksen kautta keksitään paljon sellaista, jota ei osata muutoin visioida.

Leino mainitsee hiukkaskiihdyttimen käytön kylkiäisenä syntyneen pään alueen syöpien parannuskeinon.

Kun Jyväskylään päätettiin hankkia uudenlainen hiukkaserotin, Leinoa pyydettiin rakentamaan se.

– Koen itseni nyt oikein keskisuomalaiseksi hengeltäni.

Fysiikan ja politiikan lisäksi Leinon intohimoja ovat amerikkalainen musiikkiteatteri ja lukeminen.

– Olen rakastanut 10-vuotiaasta amerikkalaista musiikkiteatteria. Se teki heti ihmeellisen suuren vaikutuksen.

Leino nappaa kirjahyllystä Sammy Davis Jr:n elämänkerran. Teos on ensimmäinen englanninkielinen kirja, jonka hän luki. Ikää miehellä oli silloin 15 vuotta.

– 15-vuotiaana ajattelin kaikkein fiksuimmat ajatukseni. Siitä lähtien kaikki on mennyt alaspäin, Leino sanoo eikä näytä lainkaan vitsailevan.

Puolison Leino löysi rinnalleen melkein kuin elokuvissa. Tuttava antoi Katriina-nimisen naisen yhteystiedot, koska ajatteli Matin ja Katriinan sopivan toisilleen. Leino kantoi lappua taskussaan, mutta ei koskaan soittanut. Sitten eräissä itsenäisyyspäivänjuhlissa parin tiet kohtasivat.

– Menimme naimisiin tammikuussa. Sitä hidasti vähän se, että siinä välissä oli juhlapyhiä, Leino sanoo ja hymyilee.

Kun jututettavana on ydinfyysikko, on pakko kysyä lopuksi vielä miehen mielipidettä ydinvoimasta.

– On käytännössä mahdotonta rakentaa niin nopeasti ja niin monta ydinvoimalaa, että niistä saataisiin apua ilmaston lämpenemiseen. Toivoisin, että energiaongelma ratkaistaisiin jollain muulla tapaa.

Sitäkin Leino toivoisi, että naisia saataisiin lisää fyysikoiksi.

– Naisfyysikkoja on edelleen vähän Suomessa. Tämä on vakava puute. Me menetämme puolet fyysikoista siksi, että naiset eivät ole mukana. Eikä ole tietenkään mitään syytä ajatella, että naiset olisivat ainakaan huonompia fysiikantaitojen suhteen, Matti Leino sanoo.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .