Jyväskylän kaupunginkirjastossa on jotakin, mistä Hesburgerit ovat luopuneet

Partamonni on Aapo Immosen, 6, suosikki kaupunginkirjaston akvaariokaloista. Partamonnin suu on kuin imukuppi, ja uhkaavassa tilanteessa se turvautuu piikkeihinsä. Eläin voi vaikuttaa kömpelöltä, mutta tarvittaessa se on melkoinen sähähtäjä. Silloin voi hiekka pöllähtää.

Esikoululainen Immonen käy seuraamassa kirjaston kaloja lainausreissuillaan. Tällä kerralla mukaan oli valikoitunut lastenkirjoja tähtitieteestä. Pidempi aika taisi vierähtää akvaarioita katsellessa.

– Näin vilauksen piikkisilmästä, jyväskyläläinen kertoo.

Piikkisilmä on madon muotoinen, raidakas kala, jolla on piikit silmiensä alla. Päivisin se mieluiten piileskelee kasvien kätköissä.

Akvaariot ovat vakiintuneet osaksi kaupunginkirjastoa. Perinne ulottuu 1980-luvulle. Kirjastonhoitaja Hanna-Leena Majuri-Jantunen kertoo, että akvaarioiden suosio on vankka.

– Katselijoita näkyy paljon ja ne ovat kaiken ikäisiä. Kaikki päiväkoti- ja koululaisryhmät käyvät, ja aikuisiakin käy paljon, vaikka akvaariot ovat lastenosastolla.

Akvaarioita huoltaa Jyväskylän Akvaarioseura. Se on suunnitellut jokaiseen kolmeen akvaarioon oman teemansa. Nykyiset akvaariot uusittiin muutama vuosi sitten.

Julkiset akvaariot sopivat kaupunginkirjastoon hyvin, Jyväskylän Akvaarioseuran aktiivit Heidi Salisto ja Kari Markko arvioivat. Kirjastossa on oma, rauhallinen tunnelmansa, jota oletettavasti arvostetaan lasin molemmin puolin.

Henkilökunta kertoo, että kirjaston asiakkaat kunnioittavat akvaarioita pääsääntöisesti hyvin.

– Joskus joku lapsi saattaa koputella lasia. Silloin käydään sanomassa, että kalat eivät tykkää siitä. Suuria häiriöitä ei ole ollut, Majuri-Jantunen kertoo.

Jyväskylän Akvaarioseuralle kaupunginkirjaston akvaarioista on tullut tilaisuus esitellä harrastusta ja sitä, miten järjestetään kaloille mahdollisimman hyvät olot.

– Joskus keväisin akvaarioihin on tullut pientä sinileväongelmaa, kun auringonvalo lisääntyy. Silloin on pitänyt peittää altaat. Epidemioita ei ole ollut, Salisto kertoo.

Kirjaston akvaariot ovat ainoat julkisten paikkojen akvaariot, joita Jyväskylän Akvaarioseura huoltaa.

Osalla seuran jäsenistä on ollut yksityishenkilöinä kontollaan liikeyritysten akvaarioita, nykyisin yksi. Se sijaitsee jyväskyläläisessä parturi-kampaamossa.

Takavuosina akvaarioita oli osalla Hesburgereista. Ketjun viestintäpäällikkö Heini Santos kertoo, että akvaariot eivät missään vaiheessa kuuluneet Hesburgerin ketjuilmeen mukaiseen sisustukseen, vaan olivat peruja yrityskaupasta, jonka myötä Carrols-ravintoloita muutettiin Hesburgereiksi.

– Viimeinen akvaario oli Hesburger Jyväskylä Keljossa vuoteen 2017. Kokemuksemme mukaan akvaarioiden ylläpito ravintolaympäristössä on haasteellista, Santos perustelee sähköpostitse.

Jyväskylän Akvaarioseurassa on pantu merkille, että akvaarioihin on virinnyt uudenlaista kiinnostusta terveydenhoitoalan yksiköissä. Saliston ja Markon mukaan akvaarioita löytyy nykyisin monista lääkärikeskuksista ja palvelutaloista.

– Kasvit ja eläimet rauhoittavat. Ja kun oppii tuntemaan kaloja, niistä löytyy persoonia. Varsinkin ahvenet ovat yksilökaloja, Salisto kertoo.

Välähdyksiä luonnosta on alettu tuoda sisätiloihin myös esimerkiksi viherseinillä ja maisematapeteilla.

 

Kirjaston akvaarioita huoltaa Jyväskylän Akvaarioseura – henkilökunnallekin on annettu yksi tehtävä

Jyväskylän Akvaarioseura tekee siivouskäynnin kolmen viikon välein.

Puutarhaletku kiemurtaa kaupunginkirjastossa siivouskomerosta lastenosastolle. Jyväskylän Akvaarioseura on tullut siivoamaan akvaarioita.

– Vaihdetaan vettä about kolmasosa. Putsataan suodattimet. Katsotaan ruokinta-automaatit, Kari Markko kertoo.

Huoltokäynti tehdään kolmen viikon välein. Ringissä on seuran aktiiveja. Markko on tänään vuorossa Heidi Saliston kanssa.

 

Akvaariot ovat kirjaston omaisuutta. Jyväskylän Akvaarioseura huolehtii niistä pientä korvausta vastaan. Seura vapauttaa osallistujat vuosimaksustaan ja korvaa näille matkakuluja.

– Harrastamisen ilosta tätä tehdään, Salisto sanoo.

Kirjaston henkilökunnalle on annettu kalojen hoitamisessa yksi tehtävä.

– He käyvät pudottamassa maanantaisin partamonneille tabletteja lisäruoaksi, Markko kertoo.

Jyväskylän Akvaarioseura on perustettu 1981. Jäseniä on kuutisenkymmentä. Seurassa on päätelty monista pienistä merkeistä, että harrastuksen suosio on kasvamaan päin.

Seuran kuukausikokouksissa käy vierailevia luennoitsijoita, kuten tässä kuussa Suomen akvaarioguru Markku Varjo.

Kevätretkillä on usein vierailtu akvaariotaloissa, joita Suomessa ovat Sea Life Helsingissä, Särkänniemen Akvaario Tampereella ja Maretarium Kotkassa. Samalla on tutustuttu laitteistoihin ja akvaarioiden hoitamiseen.

– Viimeksi oltiin Ähtärissä, koska aina ei jaksa samoja paikkoja. Haluttiin nähdä pandat. Porukassamme on eläinystäviä laajemminkin, Salisto kertoo.

Ötökkäretkillä haalitaan akvaariokaloille hyttysentoukkia. Vuoteen mahtuu myös muun muassa yhteistyötä akvaariokauppojen kanssa, huutokauppoja ja pikkujoulut.

Salisto on seuran pitkäaikainen, pian väistyvä puheenjohtaja. Hän on nauttinut akvaarioharrastuksen monipuolisuudesta.

– Välillä olen ollut kiinnostunut ensisijaisesti kasveista, välillä kaloista, välillä viljelystä. Seuratoiminnasta on tullut tärkeä osa sosiaalista elämääni.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .