Jyväskylän kaupunginteatterin entinen kapellimestari Jyrki Heikkilä vastaa Ari Hirvensalolle: “On osoitus sivistyksestä, jos kaupungissa on konserttitalo”

Kun Jyväskylän Kaupunginteatterin kapellimestari Jyrki Heikkilää haastateltiin 60-vuotissyntymäpäivänä, hän sanoi keskittyvänsä eläkkeellä uudella tapaa sävellystyöhön. 70-vuotishaastattelun aluksi on paikallaan kysyä, kuinka kävi.

– Arvasin, että tätä kysytään, Heikkilä sanoo.

Pöytälaatikkoon hän ei ole koskaan säveltänyt, eikä sävellä nytkään. Esitys tehdään esitettäviksi, tai sitten ei lainkaan.

– Ensimmäiset kaksi eläkevuotta olivat aktiivisen sävellystyön aikaa. Nyt ei niinkään, mutta suunnitelmia on ja töitä työn alla.

 

Säveltäjä Heikki Sarmanto sanoi Jyväskylän Kesän esitteessä, että ”nyt on niin iso teos työn alla, ettei asiasta uskalla puhuakaan”. Heikkilällä on vähän sama tilanne. Ihan pieniä sävellyksiä hän ei enää tee, ja isoista ei puhuta etukäteen.

– Olen kaksi kertaa erehtynyt puhumaan teoksesta, joka ei toteutunutkaan, ja oppinut tästä. Toinen oli Nykäsmusikaali 90-luvun alussa ja toinen Keuruulle tekeillä ollut Hermannin poikien isoviha.

 

Heikkilän kotona soi piano päivittäin. Sello sen sijaan on odottanut soittajaansa pitkään. Heikkilä pitää pianolla aivot ja sormet yhteydessä toisiinsa ja sydämeenkin. Miehen prima vista -taidot ovat edelleen erinomaiset, eli jos hänen eteensä laittaa vieraat nuotit, soittaa hän kappaleen heti sujuvasti. Kyky on syntymälahja. Taitoa voi hioa paremmaksi, mutta jos sitä ei ole, sitä ei ole.

Heikkilä sanoo säveltäjyyden syntyneen hänessä ”iloisten taistolaisvuosien seurauksena”. Moni taistolainen on sittemmin arvioinut ajan poliittista liikehdintää virheeksi. Heikkilästäkin politiikka oli melkoista ”huuhaata”.

– En kadu sitä aikaa. Se sai minut säveltämään ja muutenkin oli kivaa.

 

Taistolaisuus toi mukanaan vahvan yhteiskunnallisen ajattelun, joka oli tarttunut Heikkilään jo opiskeluvuosina Yhdysvalloissa 1968–69.

– Osallistuin mielenosoituksiin Vietnamin sotaa vastaan, mitä en tietenkään ulkomaalaisena opiskelijana olisi saanut tehdä. Kohtasin myös Mustia Panttereita ja olin Students for a Democratic Societyn (SDS) jäsen.

Mustat Pantterit oli afroamerikkalainen, vallankumouksellinen organisaatio, josta tuli vastakulttuurin ikoni ja mustien oikeuksien peräänkuuluttaja. SDS:ää puolestaan arvosteltiin radikalisoitumisesta.

– Ja sitten vuonna 1970 satuin uuteen historian taitekohtaan, kun olin Puolassa opiskelemassa Gdanskin mellakoiden aikaan.

Kommunismia vastustavan solidaarisuusliikkeen mellakka hajotettiin konekivääritulella. Kymmeniä ihmisiä kuoli ja tuhat haavoittui.

– Olisin varmasti eri mies ilman näitä kokemuksia.

 

42 musiikkiteatterinäytelmää ja 51 sävellystä tehneen Heikkilän löytää harvoin katsomosta.

– Kun on 40 vuotta tehnyt montusta käsin, on vähän vieraantunut katsomossa istumisesta.

Heikkilä on kyllä yleisössä, jos tarjolla on jotain ”erityisen hyvää ja kiinnostavaa”. Jotain sellaista kuin Jyväskylän Talven Tadeusz Kantorin Wielopole, wielopole -teos 80-luvulla tai Avignonin teatterifestivaaleilla 2006 nähty Anatoli Vasilievin Homeroksen Ilias. Nämä esitykset tekivät Heikkilään niin suuren vaikutuksen, että ne tulivat uniin asti. Heikkilä peräänkuuluttaa Keski-Suomen teatterikentällekin lisää taiteellisen teatterin tekemistä.

 

Heikkilää hävettää ettei kaupungista vieläkään löydy konserttisalia.

–  Juha Hurme sanoi Helsingin konserttitaloa koskien, että kysymys ei ole siitä kuinka paljon siellä käy ihmisiä, vaan siitä, että on osoitus sivistyksestä, että kaupungista löytyy konserttitalo. Varsinkin nyt kun Sinfonia vetää Ville Matvejeffin johdolla salin poikkeuksetta täyteen, on konserttitalottomuus jyväskyläläisen sivistyksen suurin puute.

Keskisuomalaisessa ollut, eläköityneen talousjohtaja Ari Hirvensalon äskettäinen haastattelu nostikin Heikkilän niskakarvat pystyyn. Hirvensalo ehdotti kaupunginteatterin ja -orkesterin lakkauttamista sekä vierailevien esiintyjien käyttöä.

– En usko, että sitä kukaan ihan täysin tosissaan ottaa, mutta karmea ajatuskin, Jyrki Heikkilä sanoo ja puistelee päätään.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .