Jyväskylässä on ollut synnytyssairaala vuodesta 1896 – historiaan mahtuu tulipalo, pattitilanne ja onnellinen ratkaisu

Ensimmäinen synnytyslaitos oli nykyisen Jyväskeskuksen paikalla.

Jos katsoisi kaupunkia Harjun Vesilinnan tornista ja nimeäisi maisemasta kaikki paikat, joissa on synnytetty, niitä olisi melkeinpä joka tontilla, jossa on asuttu. Perinteinen kotisynnytys nimittäin piti pintansa pitkään.

Jyväskylän kaupunki perustettiin 1837. Seuraavalla vuosikymmenellä kaupunki palkkasi perheiden avuksi kiertäviä kätilöitä. Vielä 1930-luvulla joka neljäs synnytys Jyväskylässä hoidettiin kotona.

Kaupunkiin perustettiin synnytyslaitos vuonna 1896. Se aloitti toimintansa kauppiaan lesken Emma Leisténin talossa, joka sijaitsi nykyisen Jyväskeskuksen paikalla osoitteessa Kauppakatu 31.

Synnytyslaitos oli yksityinen ja valtio avusti sen toimintaa rahallisesti. Vuodepaikkoja oli neljä, joista kolme oli tarkoitettu varattomille ja yksi maksaville asiakkaille.

Synnytyslaitoksen toiminta jäi Kauppakadulla lyhytaikaiseksi, sillä talo tuhoutui tulipalossa 1899.

Samasta vuodesta lähtien on tietoja seppä Herman Toivolan talossa Cygnaeuksenkatu 2:ssa toimineesta yksityisestä synnytyslaitoksesta. Todennäköistä on, että innokas vapaapalokuntalainen Toivola halusi auttaa kodittomaksi jäänyttä synnytyslaitosta ja järjesti sille tilat uudehkosta puutalostaan. Kätilöt ja muu henkilökunta muuttivat asumaan samaan pihapiiriin.

 

Nykyisin paikka tunnetaan Toivolan Vanhana Pihana.

Vuosien saatossa Cygnaeuksenkadulla alkoi käydä synnyttäjiä yhä enemmän myös muualta Keski-Suomesta. Asiakasmäärä kohosi pariinsataan vuodessa.

1910-luvun lopussa kaupungissa kohistiin synnytyslaitoksen tulevaisuudesta. Anton Fredrikson ja Julius Johnson myivät Cygnaeuksenkatu 2:n tontin rakennuksineen opettaja Martti Pihkalalle, joka ilmoitti ottavansa tilat perheensä asuinkäyttöön. Jo kaupanteon yhteydessä sovittiin, että synnytyslaitos etsii itselleen uuden osoitteen.

Samassa yhteydessä synnytyslaitoksen johtaja ja omistaja, lääkäri G. Palander oli muuttamassa Jyväskylästä. Hän luopui synnytyslaitoksen pitämisestä vuonna 1919, eikä toiminnalle ollut löytynyt uusia tiloja saati jatkajaa.

Tyhjän päälle jääminen oli kestämätön tilanne. Kaupungin terveydenhoitolautakunta painotti kaupunginvaltuutetuille, että uuden synnytyslaitoksen perustaminen oli välttämättömyys. Valtuutetut antoivat lautakunnalle siihen luvan ja kehottivat tekemään sen niin pian kuin mahdollista.

Synnytyspalvelut siirtyivät yksityiseltä sektorilta julkiselle, kun Jyväskylän kaupunki osti Mattilanpellolla sijaitsevan Mattilan talon ja perusti sen päärakennukseen synnytyssairaalan vuonna 1920.

Mattilasta tuli pitkäaikainen synnytyssairaala. Siellä näkivät päivänvalonsa toisen maailmansodan jälkeen suuret ikäluokat. Suomalaisia syntyi silloin parhaimmillaan yli 100 000 vuodessa, kun viime vuonna ylitettiin nipin napin 50 000.

Jyväskylän maalaiskunta perusti oman synnytyssairaalansa Kuokkalan kartanoon 1948. Toiminta jatkui siellä vuoteen 1967.

Mattilassa synnytettiin vuoteen 1954, jolloin Jyväskylään nousi Keski-Suomen keskussairaala.

 

Julkinen terveydenhoito on Suomessa käytännössä syrjäyttänyt yksityiset synnytyssairaalat, joita on tiettävästi enää pääkaupunkiseudulla. Pientä suosiota ovat viime vuosina saavuttaneet yksityisten kätilöiden avustamat suunnitellut kotisynnytykset.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko joka päivä 15 eur. / 3 kk kestotilauksena

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .