Kaatui, mutta voitti – Lasse Virénin legendaarinen urheilutarina ei unohdu

Tänään 70 vuotta täyttävä Lasse Virén nousi suomalaiseksi kansallissankariksi ja legendaksi 1970-luvun neljällä olympiakullallaan. Urheilun lisäksi Virén on tehnyt uraa kansanedustajana, kuorma-autokuskina, poliisina ja pankin pr-miehenä.

– Olen ajautunut erilaisiin paikkoihin. Urheilumenestyksestä on toki monissa tilanteissa ollut apua.

Virén on koko ikänsä ollut Itä-Uudellamaalla sijaitsevan Myrskylän mies. Vain kerran hän on edes hetken harkinnut paikkakunnan vaihtoa.

– Minua houkuteltiin aika kovastikin Mikkeliin 1970-luvun alussa.

– Hyvä etten lähtenyt. Täällä Myrskylässä olen aina kokenut olevani kotona. Minun ei tarvitse esittää mitään. Kaikki tuntevat minut omana itsenäni.

Virénin isä oli kuljetusalalla, joten Lasse näki jo pikkupojasta asti, miten sitovaa yrittäjän työ on. Niinpä hän haki itse poliisikouluun 1960-luvun lopulla.

– Poliisin työstä sain virkavapaata harjoitteluani ja leirejäni varten. Eihän se taloudellisesti ollut järkevää, kun tuolta ajalta ei tietysti tullut palkkaa.

Virénin todellinen läpimurto tapahtui Münchenin olympialaisissa 1972. Legendaarinen kaatuminen ja siitä nousu olympiavoittajaksi, sekä kruunuksi vielä toinen mestaruus heti perään, tekivät suomalaisiin vaikutuksen, jota voi verrata vuoden 1995 jääkiekon MM-kultaan.

– Lentokentällä oli aika paljon porukkaa vastassa, kun tulimme Pekka Vasalan kanssa Suomeen. Myrskylän Kiparkatissa oli kansanjuhla ja sen jälkeen oli tosi paljon muita juhlallisuuksia. Silloin olisi useammin pitänyt sanoa ei. Jotenkin kuvittelin, että ne kaikki tilaisuudet kuuluvat mestaruuksiin. Tilaisuuksia oli niin paljon, että se vaikutti jo harjoitteluunikin.

Myrskylän kunta muisti mestariaan tontilla Syväjärven rannalta. Virénin seura Myrskylän Myrsky rakensi yhteistyökumppaneidensa kanssa tontille talon, jota Virén on laajentanut perheensä kasvun myötä vuosien saatossa.

Lapinjärveläisen Päivi-vaimonsa Lasse tapasi lähialueen tanssipaikalla.

– Minulla oli pieni loukkaantuminen, joten en voinut lähteä Yhdysvaltoihin leirille talvella. Kävimme sitten kavereideni kanssa tanssipaikoissa. Oli tuuria, kun en päässyt leirille, Lasse hymyilee.

Lasse ja Päivi avioituivat Montrealin olympiavuonna 1976 Haikon kartanossa Porvoossa. Häät herättivät luonnollisesti suurta kiinnostusta.

– Tuolloin kirjoiteltiin, että sinne menivät mahdollisuudet menestyä Montrealissa.

Virén voitti jälleen 5 000 metrin ja 10 000 metrin olympiakullat ja näytti epäilijöilleen.

Virén juoksi vielä Moskovan olympiakisoissa 1980, mutta MM-kotikisoihin 1983 asti motivaatio ei enää riittänyt. Niinpä Virén toimi Helsingin MM-kisoissa Suomen joukkueen lipunkantajana, muttei enää juossut.

– Ei vain ollut enää intoa urheilla tosissaan.

Samoihin aikoihin poliisin työt vaihtuivat pankkihommiin.

– SYP (Suomen Yhdyspankki) kalasti minut pr-tehtäviin projektipäällikön tittelillä. Se oli urheilumenestyksen avulla tullut tehtävä.

– Olen kuullut tarinan, miten SYPin johtaja Mika Tiivola oli kysellyt varapääjohtaja Ahti Hirvoselta, miten perustelemme tällaisen viran ja miten päätämme tänne valittavat urheilijat. Hirvonen oli sanonut, että palkkaamme tehtävään kaikki neljä olympiakultaa Suomeen tuovat urheilijat.

Virén houkuteltiin mukaan myös politiikkaan.

– Myrskyläläiset ovat niin vahvasti olleet minun elämässäni mukana, että tuntui luontevalta lähteä kunnallispolitiikkaan tekemään töitä Myrskylän hyväksi.

Samoihin aikoihin kun pankkityöt loppuivat, Viren (kok.) lähti eduskuntavaaleihinkin ehdolle vuonna 1995. Hän jäi ensimmäisellä yrittämällään niukasti vielä ulos.

Oli siis aika jatkaa isän jalanjäljille ja vaihtaa kuorma-auton rattiin.

– Äiti sanoi monesti, että minulla oli jo syntyessäni toinen jalka astinlaudalla.

Toisella yrittämällä Virén pääsi eduskuntaan (1999) ja jatkoikin siellä vuoteen 2007. Viimeisen kerran hän nousi kansanedustajaksi Espoon kaupunginjohtajan Jukka Mäkelän paikalle varasijalta (2010–11).

– Politiikka on todellista joukkuepeliä. Se oli oikeastaan isoin yllätys minulle. Valiokuntapaikat ovat myös tärkeitä. Olin paljon esimerkiksi liikennevaliokunnassa.

Liikenteessä Viréniä näkee ajoittain vieläkin sorarekan ratissa, kun hän auttaa tarvittaessa poikaansa Mattia.

Lasse ja Päivi Virénin elämään on tulossa iso muutos elokuussa, kun he muuttavat pois Syväjärven rannalta.

– Poikamme Matti muuttaa tähän perheineen ja me muutamme heidän taloonsa Kirkkojärven rantaan. Myrskylästä emme siis lähde mihinkään ja vanha kotipaikkakin jää suvulle.

Myrskylän kunta päätti nimetä Kirkkojärven alueella sijaitsevan Paattipolun Lassen raitiksi. Uusi koti sijaitsee juuri tuon raitin kupeessa.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .