Kaupunginteatterin markkinointipäällikkö Jouni Huhtaniemi, 50, kasteli presidentti Tarja Halosen jalat kesken esityksen

Monialahiippari ja sekotyöläinen. Nämä määreet kaupunginteatterin markkinointipäällikkö Jouni Huhtaniemi tunnistaa omikseen. Tämä tarkoittaa sitä, että mies tekee paljon ja vaikka mitä. Kuluneen 30 vuoden aikana hän on esimerkiksi näytellyt monta kertaa kaupunginteatterissa ja jotakuinkin kaikissa Jyväskylän harrastajateattereissa.

– Ei ihan kaikissa, Huhtaniemi sanoo, mutta kuvaavaa on, että lista niistä, joissa hän ei ole näytellyt, on lyhyempi kuin lista niistä, joissa hän on ollut mukana.

Näytteleminen oli itse asiassa Huhtaniemen ehto hänen tullessa kaupunginteatterin leipiin 2008. Työsopimukseen kirjoitettiin jotain sen tapaista kuin, että "Huhtaniemi saa tilaisuuden tullen myös näytellä". Tilaisuuksia on tullut. Reservinäyttelijä Huhtaniemi hyppäsi viimeksi sotilaslääkäri Tsebutykinin rooliin Tsehovin Kolme sisarta -näytelmässä. Nyt työn alla ei ole mitään kaupunginteatteriin, mutta syksyllä hän esittää teollisuuspamppua Huoneteatterin Tarkastaja saapuu -näytelmässä.

– Jo työnkin takia on tärkeää, että pääsen kokemaan näyttämöllä olemisen. Että en ole vain viestimässä ja markkinoimassa esityksiä vaan pääsen välillä myös tekemään niitä.

Huhtaniemi sanoo näyttelemisen olevan hänelle psyykkisesti iso juttu. Se on asia, josta hän ammentaa virtaa ja voimavaroja. Hän puhuu intohimosta ja intuitiosta.

– Lähden juttuihin aika intohimoisesti, mutta myös luottaen intuitioon. Tämä pätee sekä työhön että harrastuksiin.

Huhtaniemi hörppää kupista kahvia ja katsoo järvelle. Ollaan Roukepuolisen rannalla ja Huhtaniemi sanoo kokeneensa täällä tänä kesänä ihastuttavan ja kaivatun mökkihöpertymisen. Kesä ei ole kuitenkaan ollut pelkkää erakoitumista, sillä Huhtaniemi on ahminut myös kokolaidallisen kulttuuritapahtumia. Takana on nopeasti laskien seitsemän festivaalia.

– Koen musatapahtumien fiilisten aistimisen tosi voimaannuttavana. Olen hurahtanut vähän lyriikoihin ja huomaan herkistyväni nykyisin musalyriikalle. Suomipopin Kaihonkaravaanin keikallakin olin koko ajan tippa silmässä, Huhtaniemi tunnustaa.

Keittiöstä kuuluu naurahdus. Tiina Huhtaniemi on tainnut huomata miehensä kyyneleet.

Vaikka Huhtaniemi epäilee herkkyyden kasvua keski-iän siunaukseksi, on se ehkä ollut miehessä aina. Mies tunsi teatterin vetovoiman jo nuorena. Syy ei ollut kavereissa tai mieleisessä näyttelijättäressä, vaan omassa sisäisessä palossa. Siinä sellaisessa, joka ei välittänyt, vaikka näyttelijänuorukaista katsottiinkin Satakunnassa vähän pitkään.

– Kai mulla on aina ollut sisäänrakennettu esiintymisvimma ja -vietti, hän pohtii.

Näyttelijäopintoihin Huhtaniemi haki kerran, mutta sai omien sanojensa mukaan niin pahasti turpiin, ettei toista kertaa tullut. Ja ehkä hyvä niin.

– Olen saanut teatterin harrastajana tehdä laajemman roolikirjon kuin jos olisin ollut ammattinäyttelijä.

Kun ovet aukenivat Jyväskylän yliopiston puheviestinnän opintoihin, haaveet teatteriopinnoista jäivät.

Näyttämövuosiin on mahtunut monta erityistä muistoa. Erityisyyksien syyt ovat moninaiset. Esimerkiksi Työväen näyttämöpäivillä Huhtaniemi loiskautti vahingossa melkein pullollisen limsaa presidentti Tarja Halosen jaloille. Kylmän kosteat olivat tunnelmat myös Kilpisenkadun kellaritilassa, joka piti kuivata aina ennen Pahnanpohjimmaisten esitystä märkäimurilla. Teatterikoneen Ilosessa talossa Huhtaniemi puolestaan astui lavalle 17 roolissa ja Nivala-yhtyeen rumpalina hän astui rooliin, jota ei tuntenut lainkaan omakseen.

– Arvostan hirvittävästi muusikoita ja olen vähän kateellinenkin heille. Mutta itse laulan vain pakotetusti ja huonosti.

Huhtaniemi kaipaisi Jyväskylään parempia harrastajateatteritiloja ja yhtenevää kulttuurikeskusta. Sellaista, jossa voisi kirjoja lainatessa tarkistaa viereisten tilojen teatteri- ja konserttitarjonnan ja ostaa samalla liputkin.

Huhtaniemi tottelee myös nimitystä Hulluniemi. Toimittaja unohti kysyä lempinimen taustaa, mutta ehkä vastaus löytyy esimerkiksi miehen tulevaisuuden visioista.

– Ensi vuoden suunnitelmiini kuuluu voittaa Euroviisut. Tarvitaan vain hyvä biisi ja joku Ukrainan viisuedustaja Verka Seduchkan kaltainen hahmo sitä esittämään. Voihan se mennä tietysti ihan munilleen, mutta haluaisin kokeilla, Huhtaniemi sanoo naama peruslukemilla.

Onko mies täysin tai edes vähän tosissaan? Sitä vaikea varmuudella sanoa. Siksi ehkä Hulluniemi.

50-vuotias

Jouni Huhtaniemi

Syntynyt: 12.8.1969 Porissa.

Asuu: Vaajakoskella.

Perhe: Vaimo, kolme lasta ja sijoituskilpikonna Kipi.

Koulutus: Filosofian maisteri puheviestinnästä.

Työ: Copywriter mainostoimistoissa 1995–2007, Jkl:n kaupunginteatterin markkinointipäällikkö 2008–. Työskennellyt myös mm. draama- ja viestintäopettajana, kaupan kassana, vaatemyyjänä, mainosäänenä, postinjakajana ja talonmiehenä.

Luottamustoimet: Jyväskylän Kesä -festivaalin hallituksen jäsen.

Harrastukset: kokkailu, lukeminen, festarit, sähköpyöräily ja teatteri. Ollut näyttelijänä ja avustajana mm. Pahnanpohjimmaisten, Kansannäyttämön, Ad Astran, Vakiopaine-teatterin, Huoneteatterin, Teatterikoneen, Riihivuori teatterin ja kaupunginteatterin näytelmissä vuodesta 1990. Kokemusta myös teatterin tuotantopuolelta.

Motto: "Levollisen päättäväisesti, päättäväisen levollisesti" sekä "Aina ilosta syntyvä uudelleen".

Juhlii: Perheen, sukulaisten ja ystävien kesken.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.