Kickstart 14.9.2007

Pop-musiikkihan on ajankuvaa. Jos pitäisi arvioida Kickstartin perjantaisen ohjelman perusteella, niin sanoisin, että elämme toisaalta rauhattoman ja raivokkaan nykimisen ja riehumisen aikaa, jossa tärkeintä ei ole se, mitä sanoo, vaan se, miten. Raivoa ja sisäistä jännitettä on vaikea suunnata, ja siksi se purkautuu nykien ja epätoivoisesti karjuen.

Tätä olemisemme aspektia ilmensivät muun muassa bändit Downstairs, Heartburns, The Baboob Show ja etenkin rivojen elkeiden maailmanmestari, ruotsalainen burleskia teatteria ja sirkuspelleapinointia luukuttanut elektropunk-yhtye Quit your dayjob. Laulaja-kitaristi " Jonass" esiintyi kuin amfetamiinia vetänyt Duracell-pupu. Viiksekäs ja kalju kosketinsoittaja " Marcass" viljeli alatyylistä pieruhuumoria, lirkutteli kielellään, "rakasteli" ilmaa ja kosketinsoititintaan sekä oli muutenkin irstauden ilmentymä koko mies. Kaiken tämän hän onnistui tekemään jotenkin miellyttävällä tavalla. Rumpali " Drumass" piti äärimmäisen tiukan yhteissoiton kasassa varmalla otteella, eikä irstaillut mitenkään erityisesti.

Skitsofreenisesti jakautuneen olemuksemme toinen puoli tässä ajassa on hiljainen introvertti nörtti, joka löytää oman totuutensa psykedeelisten sisäavaruuksien kohinasta, ja on armelias kaikkea elävää kohtaan: tuulipukua, silmälaseja tai homoeroottisia tuntemuksia ei tarvitse hävetä, sillä totuus ihmisestä on syvemmällä, ja millään sitä pinnallisemmalla ei ole väliä.

Introvertti nörtti ei edes yritä olla cool tai mitään muutakaan yhtä epäoleellista. Lavalla heittäytyminen on sitä, että uskaltaa olla naiivin rehellinen ja vähän hölmö. "Rock" on klisee, ja todellista kapinaa on kertoa suoraan niistä asioista, jotka ovat totta, mutta joista ei oikein saisi puhua, koska ne saavat vaivaantumaan tai tuntuvat jotenkin lapselliselta.

Tämä tiivistyi Moppi ja Aivokurkiaiset-yhtyeen Homorakkaus-kappaleessa: herkän kevyessä ja kaunismelodisessa laulussa kuvaillaan rauhallisen pehmeällä äänellä poikien välistä rakkauden aktia provokatiivisen suorasukaisesti.

Moppi hipsutteli herkästi eikä runtannut

Mopin laulaja Moppi, alias Tuomas Toiviainen esiintyi Kickstartin perjantaissa myös Kukka-yhtyeensä kanssa. Konetaustojen tukema, huolellisesti sovitettu ja herkän soitannon säestämä hauras laulu pisti miettimään, että on se liikuttavaa kun aikuinen mies hipsuttelee noin herkästi eikä runttaa yhtään. Samaan aikaan Risto Ylihärsilän rumpukoneestaan loihtima komppi oli kuin 70-luvun saksalaisesta pornoleffasta.

Tämän kaiken voisi kai sanoa myös niin, että Kickstartin hieman yli parisataapäiselle yleisölle tarjoiltiin perjantaina super-energistä punkrockia ja naivistisen viatonta poppia, jota kuljettivat kauniit, yksinkertaiset melodiat. Jonkinlaisen poikkeuksen tähän teki tyylikäs, 80-luvun Depeche Moden hengessä musisoinut The Conquistadors.

Psykedelia-osastoa edustivat ehkä "selkeimmin" jyväskyläläinen Profeetta ja Uusi Maailmanuskonto sekä illan viimeisenä yksin äänimaailmoja loihtinut Jaakko Eino Kalevi. Sitten siellä oli vanhan ajan rokkari ja pelimanni, viihdyttäjä Jumalan (?!) armosta: Kari Peitsamo. Sanottakoon loppuun, että jos ette ole vielä koskaan nähneet Peitsamoa keikalla, niin menkää katsomaan.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.