Kolumni: Eikö tätäkään asiaa enää osata nykyään?

Eikö enää osata tehdä elokuvien ja tv-sarjojen tunnusmusiikkeja? Sillan tunnarina tutuksi tullut Choir of Young Believersin Hollow Talk jäi mieleen, mutta ei. Ei se ole sitä, mitä tässä nyt haen.

Muistelkaapa joku teema, jonka soidessa tekee mieli lähteä hyppimään katoilta, pelastamaan pulassa olevia neitoja ja suorittamaan muita urotöitä. Eihän moista ole kukaan vuosiin säveltänyt. Lalo Schifrin aikoinaan sävelsi. (Joo, joo, Mission Impossible -teema on yhtä kulunut kuin Bondin vastaava, mutta kyllähän ne nyt aiheuttavat tuon edellä mainitun reaktion!)

Roxetten Pretty Woman -liverrys It must have been love sai joskus uskomaan, että epätoivoinen rakkaus voittaa kaiken. (Se usko romuttui My heart will go on’iin.)

Hercule Poirotin teema aiheuttaa halun hiippailla Britanniaan käyttäytymään herraskaisesti ja olemaan pirun terävä-älyinen. Ammoisen Keskiyön kutsun saksofoni pistää janoamaan syvällisiä keskusteluja ja vakuuttaa siitä, että pystyt ratkaisemaan kenen tahansa mitkä tahansa ongelmat puhumalla matalalla äänellä ja artikuloimalla selkeästi.

Housut pois -leffasta uudelleen pinnalle noussut You can leave your hat on viritti kaveriporukassamme 1990-luvun lopulla puolitotisen suunnitelman oma Housut pois -ryhmän perustamisesta. No, olimme liian nuoria ja vain yhdellä meistä oli silloin kaljamaha.

Miksei tällaisia biiseja enää tule?

Tai ehkä vika on minussa, olutmarinoidussa, keski-ikäistyvässä ja kyynistyneessä sohvaoliossa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.