Kolumni: Erään aikakauden loppu

Tekoäly ja robotit ovat keskuudessamme. Ei taida olla alaa, jolla robotti ei pian pärjäisi paremmin kuin ihminen, tai ainakin yhtä hyvin.

Teknologian tutkimuskeskus VTT on kehittänyt jopa toimittajarobotin. Ammatin luovuus taitaa olla luulo vain.

Olen alkanut epäillä, että lähin esimieheni on tekoäly. Hän ruokailee kuin robotti: joka aamu on saatava metvurstijuustosämpylä tai munkki ja päivällä vaniljaeskimo.

Robotit vievät työpaikat, eikä kukaan ole turvassa. Ehkä VTT:llä suunnitellaan jo robottia, joka suunnittelee robotit.

Vappuna moni avasi grillauskauden. Meiltä tämä riemun päivä jäi kokematta, sillä grillaamme ympäri vuoden. Siinä puuhassa robotti olisi oiva veikko. Se pystyisi havaitsemaan turvallisuusuhat ja varoittamaan niistä.

Työkaveri meinasi toissa kesänä polttaa talonsa, kun seinän vieressä ollut kaasugrilli leimahti tuleen. Rasvojen keruu ja poisto olivat unohtuneet. Rakennus säästyi jauhesammuttimen ansiosta, mutta hyvät lihat menivät pilalle.

Meillä kävi viikko sitten vielä kurjemmin. Grillaamaan mennessäni huomasin, että laitteen sivutasolla kylmäsäilytyksessä olevan suklaisen suolakinuskipiirakan suojana oleva Tupperwaren kakkukupu oli liian lähellä tulta. Otin kuvun pois ennen sytyttämistä, jolloin huomasin sen kupeessa valtavan reiän. Mies oli sen saanut aikaan edellisellä grillauskerralla, eikä ollut edes huomannut tapausta.

Vaikka kyseessä oli vain muovikuppi, tajusin erään aikakauden päättyneen. Meillä ei enää ole tuota kymmenen litran vetoista kupua, joka oli, tarkemmin ajateltuna, kodin tärkein astia.

Täytekakkua sillä ei koskaan kuljetettu mihinkään, vaikka se oli varsinainen tehtävä. Mutta voi veljet, miten kätevä kupu olikaan toisin päin!

Lasten synttäreillä siihen sai tarjolle tarpeeksi popcornia. Tai kahta laatua sipsejä, kun käytti lautasta täyttövaiheessa väliseinänä.

Jouluna ”Tupperi” oli juuri passeli paistetun kinkun säilytykseen. Vappuna se palveli siman käymisastiana. Syksyllä sitä tarvittiin, kun piti puhdistaa isot suppilovahvero-, mustatorvisieni- ja rouskusaaliit.

Arjen ja juhlan muistot sulivat hetkessä grillin kuumaan kylkeen. Uutta kupua en hanki, se ei olisi sama asia.

Tekoäly ujostuttaa jotenkin, mutta ujo taitaa olla sekin. Kerran huomasin, miten erään hotellin sivulla chat-boksissa oli palvelemassa tekoäly. Meni monta päivää, ennen kuin uskalsin lähestyä. Tervehdin ja ilmoitin vain huvikseni katselevani huoneita. Oli jännittävää odottaa vastausta: alkaako tekoäly suositella jotain tai ennustaa sairauksia, vai mitä ihmettä voisi tapahtua.

Pelkuri ilmoitti heti pyytävänsä ihmisen paikalle, ja joku Arja tuli langoille. Ei auttanut muu kuin tunnustaa, että halusin vain jutella tekoälyn kanssa.

Urheilun saralle robotit eivät toivottavasti koskaan leviä. Inhimilliset virheet ovat parhaita, varsinkin kun ne sattuvat vastustajalle.

Suomelle ei ole koskaan sattunut sellaista onnea kuin Pikkuleijonille jääkiekon mm-kisojen loppuottelun viimeisellä sekunnilla viikko sitten. USA:n pelaaja veti aivan vierestä kiekon ohi tyhjästä maalista ja Suomi voitti.

Aikuisten kisat alkoivat eilen. Otteluiden välissä voi hauskuuttaa itseään ja katsoa Youtubesta, kun Venäjän presidentti Vladimir Putin pelaa jääkiekkoa. Mies horjahtelee luistimilla kohti maalia ja sivaltaa kiekon kerta toisensa jälkeen verkon perille. Maalivahti raukka aavistaa aina väärään kulmaan eivätkä puolustajat koskaan ehdi hätiin.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 1 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .