Kolumni: Henkilöbrändäys, brandy ja henkilöt

Toimittaja ja liikemies Sami Kuusela kirjoitti taannoin Suomen Kuvalehden blogissaan henkilöbrändäyksestä otsikolla ”Mikä henkilöbrändäämisessä ärsyttää - Kolme pointtia”. Kuusela sai pontimen tekstiinsä ennen muuta siitä, että aiheesta julkaistiin kirja Henkilöbrändi – asiantuntijasta vaikuttajaksi.

Yritin miettiä, että mitä henkilöbrändi itse asiassa tarkoittaa, miten sen sanalla tai parilla tiivistäisi. Näen, että se on jonkinlainen julkikuva henkilölle, joka sellaista tarvitsee. Valheellinen taatusti, mutta epäilemättä joskus hyödyllinen.

Näinä ankarina sosiaalisen median aikoina joillekin jopa välttämättömyys. Ehkä tubettajalle tahi muulle somepersoonalle tärkeämpi kuin talonmiehelle.

”Henkilöbrändiä rakennettaessa totuutta saa vääristellä. Tämä on ollut päivänselvää Amerikassa jo kymmeniä vuosia, mutta nyt ilmiö näkyy myös Suomessa. Kun joku kertoo LinkedInissä olevansa keynote-puhuja ja kansainvälinen vaikuttaja, ei tämä yleensä ole näistä kumpaakaan”, Kuusela kirjoitti.

Edellä mainitusta kirjasta löytyy luku ”Mielipidejohtajuus strategisena valintana”. Kyse on siis siitä, että mikäli osaa suoltaa verkkoon sopivilla hakutermeillä oikeanlaista sisältöä, voi nousta jonkinlaiseksi mielipidejohtajaksi, vaikka ei mistään mitään tietäisikään.

Itseäni raivostuttaa suunnattomasti koko sana henkilöbrändi. Pidän jatkossakin kernaasti brandyn lasissa ja asiaankuuluvat henkilöt saman kapakkapöydän äärellä.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .