Kolumni: Kuka tekisi fiktio-Docventuresin?

Viime vuosina olen käynyt elokuvissa yksin.

Haluan ajatella, että se ei johdu siitä, ettenkö löytäisi leffaseuraa kavereistani. Yksin meneminen vain tuntuu kätevimmälle. Ei tarvitse käyttää energiaa aikataulujen tai elokuvamakujen yhteensovittelemiseen. Lisäksi lapsiperhearjen keskellä kaipaa hetkiä, jolloin kuulee omat ajatuksensa eikä tarvitse olla seurallinen kenellekään.

Jos nuoruuden treffikuherteluvaihe unohdetaan, on elokuvissa käyminen pohjimmiltaan myös yksinäistä puuhaa. Katsotaan ja ollaan hiljaa. Näin 39-vuotiaana olen vihdoin päässyt eroon pelokkaasta sisäisestä äänestä, joka toistelee, että ”vain luuserit menevät elokuviin ja ravintoloihin yksin”.

 

Yksinäisessä elokuvakokemuksessa on kuitenkin yksi ongelma. Elokuvan jälkeinen hetki.

Kun lopputekstit laskeutuvat valkokankaalle, on mielessä aina uusia ajatuksia, joita olisi kiva päästä purkamaan yhdessä jonkun kanssa. Montako tähteä? Mitä loppuratkaisusta pitäisi ajatella? Huomasitko sen kerronnallisen virheen?

Tällainen elokuvan sisältöä jäsentävä jälkipuinti olisi mahtava ohjelmaidea. Tehtäisiin fiktiolle sama kuin Docventuresissa: analyysia, asiantuntijoita, kritiikkiä, elokuvassa esiin nostettujen teemojen jatkamista eri näkökulmista. Eihän Docventuresin suosion salaisuus ole esitettävissä dokumenteissa vaan kokonaisuudessa.

Elokuva- Docventures olisi varma keino nostaa myös miljoonaan kertaan nähtyjen elokuvien merkitystä. Mikä kanava toteuttaa ideani ensimmäisenä?

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .