Kolumni: Lipeää prkl, sanoisi hiihtäjä Laukaassa

Se hyvä puoli olympiakaupungin nimessä on, että kisat painuvat saman tien unholaan, mikäli Suomi ei saa menestystä, pohtii Tuula Puranen.

Tänä talvena ei ole tarvinnut ruikuttaa lumen vähyydestä. Hiihtämiseen ei ole ollut muuta estettä kuin maaston muodot. Jyväsjärven jäälle pääsi vasta viime viikonloppuna, ja sitä ennen hermot menivät pari kertaa Keljonkankaan laduilla. Siellä hiihtäminen on pikemminkin vuorikiipeilyä sukset jalassa.

Onneksi sain kuulla Laukaan Lievestuoreen Mustavuoren hiihtoalueesta. Entisen lipeälammen ympäri kiertävä kolmen kilometrin lenkki on tasainen ja sisältää vain kaksi mäkeä. Nekin viettävät alaspäin ja ovat ihanan loivia.

Lukion fysiikan numeroni oli viitonen, joten en pysty ymmärtämään, miten alamäkiä voi olla ilman vastaavia ylämäkiä. Näin kuitenkin on Laukaassa.

Saattaa olla kuvittelua, mutta Lievestuoreella suksi luistaa paremmin kuin muualla. Ehkä maaperässä on vielä lipeää, joka ujuttautuu lumen läpi suksenpohjiin ja tekee niistä liukkaat. Teoriaa tukee se, että aivan lenkin loppupuolella on aistivinaan tuulahduksen muinaisen lipeälammen tuoksua.

Viime sunnuntaina puolenpäivän maissa Jyväskylässä ei tarvinnut arvailla, onko ilmassa joku tuulahdus. Kävin kaupassa ja kun nousin autosta kotipihassa, ilmatila haisi pilaantuneelle. Säikähdin ensin, että olen taas käyttänyt kytkintä holtittomasti ja auto katkuaa. Sitten tunnistin hajun: miehen ulkosaappaat. Nuo seitsemän vuotta sitten ostetut lompottimet, joissa on kuumankestävä Promotion-kumipohja, kevlar-langat, alumiinikärki, kärkikuppi ja kevyt PTC-naulanpistosuoja. Noin hyvin varustellut kengät ovat ikuiset, eikä niitä saa pois talosta kirveelläkään.

Nostin äkäisenä saappaat ulos tuulikaapista. Samalla hetkellä tajusin, etteivät ne nyt sentään koko tonttia voi odöörata varsinkin, kun olivat sisällä.

Naapuri tiesi, että Äänekosken biotuotetehdas se vain lähettää terveisiä maakuntaan.

Poikkeuksellisen luminen talvi luo penkkiurheilijalle uskottavat olosuhteet seurata talviolympialaisia.

Kisapaikan nimi on hankala lausua ja vielä vaikeampi kirjoittaa. Pyeongchang kuulostaa kissan oksentamiselta.

Se hyvä puoli nimessä on, että kisat painuvat saman tien unholaan, mikäli Suomi ei saa menestystä. Tuota nimeä ei huvita lausua eikä edes ajatella ellei ole pakko.

Tässä vaiheessa kisoja mitalitoiveet ovat vielä korkealla. Jos edes yksi tulisi. Silloin olisi taas koko kansan juhlan paikka. Suomen 100-vuotisjuhlavuosi opetti meitä juhlimaan tuon tuostakin.

Tätä perinnettä täytyisi pitää yllä. Muissa maissa on vaikka mitä vuotuisia juhlia. Esimerkiksi Japanissa vietetään yhdessä kirsikankukka- ja Kanarialla mantelinkukkajuhlia. Jälkimmäisiä on nyt jouduttu siirtämään lumisateiden vuoksi, järkyttävää.

Meillä kukkivat ainakin tuomi ja puolukka, niiden ympärille voisi rakentaa kivan festivaalin.

Työpaikoilla kansalliset merkkitapahtumat ovat oiva tilaisuus luoda yhteisöllisyyttä. Muistan, kuinka 1990-luvulla toimitalossamme juotiin suurkisojen aikaan alvariinsa koko henkilökunnan kesken kultamitalikahveja täytekakun kera.

Tämän viikon maanantaina juotiin toimituksessa sentään uutispäällikön tarjoamat kahvit Runebergin päivän kunniaksi. Juuri kun kuva kansallisrunoilijan maukkaasta nimikkotortusta ehti vilahtaa mielessä tarkensi pomo, että kahvit juodaan perinteisen Runebergin päivän keksin kanssa. Perinteensä kullakin.

Kissa sentään on antelias eikä kitupiikki. Aina kun sohvalla käy makaamassa kalsareissa, nousee ylös jalassaan lämpöiset turkishousut.

Uusimmat

Tänään

Uusi KSML.fi-visa testaa maakunnallisen tietämyksesi – kokeile miten hyvin tunnet knoppitietoa Keski-Suomesta

Kolumni: Sohvaperunat on tv-ohjelmien aatelia – legendaarinen lausekin olisi jäänyt syntymättä ilman ohjelmaa

"Virkamieshän minusta lopulta tuli" – liikunnan elämäntyöläisestä Erkki Huovisesta, 70, on tullut eläkkeellä autonkuljettaja, lastenhoitaja ja osa-aikainen talonmies

Kolumni: Ei ole olemassa huonoa ideaa tv-sarjalle

Surffari Annikan maailma muuttui, kun selkään ilmestyi haava – edessä oli uuden elämän opettelu ilman sormia ja varpaita

Jyväskyläläinen Markku Latvala kohtasi golfkerholla formulatähden – "Rennon ja vaatimattoman oloinen mies"

Mikke Valkonen, 23, painoi niin paljon, että kuntosalin vaaka näytti erroria – nyt ihmisen verran kiloja karistanut mies valmistuu ammattikoulusta ja aikoo personal traineriksi

Entiseltä JYP-valmentajalta kirja jääkiekon ja elämän kulmakivistä

230-vuotias tykki juhlisti 50-vuotiasta yhdistystä – Valmetin eläkeläiset ovat aktiivisia ja jopa kokoustilat meinaavat jäädä toisinaan ahtaiksi

Eivät keskisuomalaiset tosi-tv-ohjelmista lopu – nyt lähtee kaksi kaunotarta Ranskaan vankilasaarelle

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.