Kolumni: Nyt alkaa kattorauha

Siis onhan se hienoa saada omaan kotiin uusi katto. Väistyvät pellit ovat Virénin olympiavoittojen aikaisia ja ruosteessa kuin Suomen nykyinen yleisurheilu.

Kaikkein hienointa uudessa katossa on se, että siitä alkaa kattorauha.

Vanhat omakotitalot ovat kulkukauppiaiden suosikkeja.

Ennen remonttipäätöstä ehdimme asua rintamamiestalossamme yhdeksän vuotta. Joka vuosi ovella on käynyt lukuisia myyjiä / firmoja kysymässä, olemmeko miettineet katon uusimista. Lisäksi on tullut puhelinsoittoja ja mainospostia.

Virsi on kovin tuttu: ”Teemme alueellanne...”

Puheluja ja mainoksia voi rajoittaa, mutta yritäpä kieltää ketään pimpottamasta ovikelloasi. Tai peltiä vanhenemasta.

Aina välillä joku myyjä on ollut niin sinnikäs, että on saanut luvan kiivetä katollemme ottamaan mittoja ja laskemaan tarjousta.

Kattorauhan hintahaarukka on ollut – materiaaleista, ratkaisuista, tekijästä, hetkestä ja tinkauksesta riippuen – 12 500–16 500 euroa.

Eri myyjillä on ollut hyvin erilaisia näkemyksiä siitä, kuinka pikaisen kunnostuksen tarpeessa kattomme on. Totuus lienee ollut näiden mielipiteiden yhdistelmä.

Yksi myyjä oli kuulemma ollut ovellamme sitä mieltä, että asiasta voi keskustella vain jos isäntä on paikalla.

Putkirempan tarjoajasta pääsee helposti eroon väittämällä, että tehty on. Kattofirmoja ei pysty eksyttämään. Jälki paistaa kauas.

Kattorauhaa solmii tietysti myös se, että enää se asia ei jyskytä takaraivossa. Kulkukauppiaita silti riittää. Heidän mielestään meidän kannattaisi vaihtaa ainakin ikkunat, ovet, ulkolaudoitus, lämmitysmuoto ja uskonto.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .