Kolumni: Valmis paketti samaistuttavaa perhedraamaa

Siitä on jo tovi, kun viimeksi nauroin ääneen television ääressä. Maanantaina 11.2.2019 kello 23.10 se tapahtui onneksi jälleen. Raahauduin iltavuorosta kotiin, rojahdin tyynyjen sekaan sohvalle ja rupesin tuijottamaan Bonusperhe-maratonia. Ohjelmapotpuri jatkui aamuviiteen saakka. Minä tipahdin kyydistä puolenyön jälkeen, mutta siihen asti oli hauskaa.

Ruotsalaisessa sarjassa seurataan uusioperheen elämää. Mukana pyörivät bonusäidit, isä, sisar- ja velipuolet. Eivätkä aina sulassa sovussa.

Ruotsissa sarjan jaksot ovat tavoittaneet yli miljoona katsojaa. Suomessakin bonusperheellä on laaja ystäväverkosto.

Eikä ihme, sillä päättyyhän Suomessakin puolet avioliitoista eroon. Tarttumapintaa löytyy uusperheen elämän koukeroille.

Vai mitä sanotte tästä? Isoäidin ystävä annostelee teinille ruokaa: ”Kiitos riittää ”, teini sanoo. ”Näin vähän? Onko sinulla huono olo?”, ystävä kysyy. ”Ei ole vain nälkä”. ”Kiertääkö vatsassa? Voi olla menkat tulossa”. Johon esikoinen: ”Hyi ällöä, älkää puhuko noita juttuja ruokapöydässä”. Ja niin edelleen.

Veikkaan, että tämän tyylinen keskustelu käydään jokaisessa perhekombinaatiossa, olipa kyseessä uusperhe tai ei. Ja juuri siihen tämän sarjan vetovoima perustuu: se on täynnä meidän jokaisen arjesta tuttuja tilanteita ja henkilöhahmoja. Samaistuminen tarjoillaan niin valmiina pakettina, ettei ohjelmaa seuratessa voi muuta kuin nauraa.

Ja itselleenhän siinä loppujen lopuksi hekottelee.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .