Kotimaisen elokuvan supertähden syntymästä 100 vuotta: "Hurjami oli räväkkä"

Kotimaisen elokuvan kirkkaisiin tähtiin lukeutuvan keuruulaislähtöisen Mirjami Kuosmasen syntymästä tulee sunnuntaina 22. helmikuuta kuluneeksi 100 vuotta. Keuruulla häntä muistetaan ensi kesänä näyttelyllä kotiseutumuseossa.

Kuosmasen synnyinkoti oli Keuruun Virtalassa, Virtalankosken rantamaisemissa. Hänen isänsä oli varakas tehtailija Paavo Kuosmanen ja äitinsä Alina Finer.

Mirjami Kuosmasen poika Erkka Blomberg kertoo isoisänsä keskittyneen aluksi tervantuotantoon, myöhemmin myös sahaustoimintaan. Keuruulle hän muutti vuonna 1911 ostettuaan Huttulan tervatehtaan. Hänellä oli myös useita muita yrityksiä, mm. Pihlajavedellä ja Kuohulla.

– Äidinisä kuoli vuonna 1935, ja yritykset kaatuivat. Leski muutti Espooseen ja muukin perhe Etelä-Suomeen. Mirjami lähti opiskelemaan Helsingin seudulle, missä hän kävi vuodet 1936–38 Suomen Näyttämöopistoa.

Keuruulla perhe tunnettiin ja huomattiin. Rohkea ja räväkkä Mirjami-tytär sai lempinimen Hurjami. Hän oli lahjakas yleisurheilija, ratsastaja, miekkailija ja uimari sekä synnynnäinen esiintyjä. Koulua hän kävi ensin Lihjamon kylällä, sitten Haapamäen yhteiskoulussa ja Jyväskylän yhteislyseossa.

– Vanhempamme eivät juurikaan kertoneet Keuruun-vuosista. Äiti eli tätä päivää, eikä muistellut menneitä. En tiedä, kävikö hän Keuruulla lähtönsä jälkeen, mutta hän piti kyllä yhteyttä yhteen haapamäkeläiseen kouluaikaiseen ystäväänsä.

Nopeasti naimisiin

Ensimmäisen kerran Kuosmanen nähtiin valkokankaalla vuonna 1937 Wilho Ilmarin ohjaamassa Kurittomassa sukupolvessa.

Merkittävien roolien ketju alkoi Teuvo Tulion filmissä Laulu tulipunaisesta kukasta (1938). Vuonna 1939 hän sai naispääosan Nyrki Tapiovaaran ohjaamasta Miehen tiestä, ja sen kuvausten yhteydessä hän tapasi ohjaaja-kuvaaja Erik Blombergin.

– He eivät aikailleet, vaan menivät jo syksyllä 1939 naimisiin kaikkien yllätykseksi. Neljästä lapsesta ensimmäinen syntyi 1941 ja minä, nuorin, 1945, Erkka Blomberg toteaa.

Kuosmasen tunnetuimmaksi rooliksi nousi pääosa kansainvälistäkin mainetta saaneessa Lappi-aiheisessa, Erik Blombergin ohjaamassa Valkoisessa peurassa (1952).

Kuosmanen sai Valkoisesta peurasta parhaan naispääosan Jussi-patsaan, ja keväällä 1953 filmille myönnettiin erikoispalkinto Cannesin elokuvajuhlilla.

Kuosmasen viimeiseksi rooliksi jäi osa Aarne Tarkaksen ohjaamassa Jokin ihmisessä -elokuvassa (1956). Näyttelijätyön rinnalla hän teki myös käsikirjoituksia.

Vahvoista tulkinnoistaan tunnettu Kuosmanen kuoli Helsingissä 5.8.1963 vain 48-vuotiaana.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.