Kuppilat jakoivat asiakkaat – naiset sisään herrasmiesten seurassa

Työväestöllä ei ollut mitään asiaa yläluokan tasokkaampiin hotelliravintoloihin. Naiset pääsivät anniskelupaikkoihin vain herrasmiesseurassa. Baaritiskiltä tilaaminen ei tullut kuuloonkaan. Kuppiloihin tultiin ensisijaisesti syömään, ei juomaan.

Jyväskylän ravintolakulttuurissa elettiin 1930-luvulla kieltojen kultaamaa aikaa. Epäonnistuneen kieltolain jälkeen vuonna 1932 laadittiin väkijuomalaki, joka sääteli alkoholijuomien anniskelua ja vähittäismyyntiä. Lain tarkoituksena oli kitkeä myös prostituutiota. Lisätulojen hankkiminen sukupuolisuhteiden avulla oli iso bisnes ravintoloitsijoille jo ennen 30-lukua.

Anniskeluluvat ravintoloille myönsi Oy Alkoholiliike Ab, nykyinen Alko.

– Vuonna 1932 Jyväskylän ensimmäisiä ravintoloita, joka sai anniskeluluvan, oli kaupunginhotelli. Se sijaitsi tuolloin Nikolainkulmassa, pro gradu -työssään jyväskyläläisten ravintoloiden anniskeluoikeuksia ja valvontaa vuosina 1932–39 tutkinut Pirjo Ovaskainen taustoittaa.

Ravintoloiden arkeen raamit luotiin tiukoilla anniskeluoikeuksilla. Alussa luokkia oli kahdeksan, mutta valvonnan mahdottomuuden takia luokkia supistettiin ensin kuuteen ja sitten neljään. Sen aikainen järjestelmä oli alkua nykyisille A-B-C-oikeuksille.

– A-oikeudet saanut ravintola sai tarjoilla kaikkia alkoholijuomia, C-oikeudet saanut oli olutravintola.

Eräät Jokisen veljekset

Kaikki eivät kuitenkaan piitanneet tiukoista säännöistä ja kielloista, sillä Ovaskainen löysi tutkimusaineistostaan myös niin sanotun helmen.

– Eräät Jokisen veljekset hakivat A-oikeuksia vuonna 1934 Suoja-nimiselle ravintolalle, joka toimi suojeluskuntatalossa, nykyisessä Valtiontalossa. Alkoholiliike ei tähän suostunut vaan ravintola sai B-oikeudet.

Oikeudet myönnettiin huhtikuussa ja jo toukokuussa tarkastaja lähetti Alkoholiliikkeelle kirjeen. Poliisin suorittamien kuulusteluiden mukaan veljekset olivat syyllistyneet muun muassa alkoholijuomien tarjoiluun ennen ja jälkeen aukioloaikojen. Lisäksi vuokrat, sähköt ja työntekijöiden palkat olivat maksamatta, ravintolassa tanssittiin ilman lupaa ja asiakkaita oli rahastettu kahteen kertaan.

– Kun veljeksiltä oli loppunut vichy, he yrittivät saada viskisooda-paukkuun happoja oluthanan avulla, Ovaskainen kertaa hymyillen.

Raastupaan asian käsittely ei koskaan ehtinyt, sillä kuukauden verran ravintoloitsijoina toimineet veljekset karkasivat kaupungista.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .