Lauri Tähkä & Elonkorjuu 13.12.2007

Täpötäyden Lutakon yleisö oli toistellut pohojaalaasia sanontoja jo toista tuntia, kun maanisen energinen Lauri Tähkä yhtyeineen lopulta pomppasi lavalle räjähtelevien valojen saatteessa kello 23.30 torstai-iltana. Keikka alkoi ensimmäisen pitkäsoiton Maa on musta -kappaleella. Naisvaltainen yleisö oli niin sanotusti messissä heti, kovaan ääneen ja iloisesti heiluen, tanssahdellen.

Messissä se myös pysyi tunnin ja vartin mittaisen keikan ajan. Yleisölle soitettiin kaikki se, mitä pitikin, tärkeimpinä kai kahden uusimman levyn hitit, kuten tuore Hetkeksi en sulle rupia ja varsinaisen setin viimeinen biisi Maailma on renki. Encoreja kuultiin kokonaista neljä.

Kahdella edellisellä levyllään platinaa myyneen Lauri Tähkän vanhasta pohjalaisesta kansanmusiikkiperinteestä ammentava folkrock on 2000-luvun kansanmusiikkia: kriitikot haukkuvat ja kansa rakastaa. Tähkän pohojaalaasuutta soimataan ylikorostetuksi ja epäaidoksi tuotteeksi sekä musiikkiaan yksinkertaiseksi junttihumpaksi, jonka sanoitukset ovat suomalaisen pop-lyriikan musta piste. Osa tästä kritiikistä voi ollakin paikallaan, mutta syntejä voi saada anteeksi tasapainottavilla hyvillä teoilla. Lauri Tähkä & Elonkerjuun hyvä teko on live-esiintyminen: monella kenkiin tuijottelevalla ryppyotsarokkarilla ja indie-nerolla olisi paljon opittavaa showmies Lauri Tähkän esiintymisestä.

Tähkä arvostaa ammattimiehiä, kuten "metsureita hevoosmiähiä ja käsityäihimisiä". Kovan työmoraalin näkee miehen itsensäkin otteista. Lavalla urheilullinen Tähkä ei laiskottele, vaan ilmehtii, poseeraa ja flirttailee yleisön kanssa minkä ehtii. Muu orkesteri tukee liikkuvan joukkueen vaikutelmaa. Bändin soundin kannalta olennainen viulisti Johanna Koivu toimii näemmä myös dramaturgina ja kapellimestarina.

Orkesteri kommunikoi yleisönsä kanssa ja onnistuu kaiken kohkaamisen ohella vielä olemaan melkoisen hyvin läsnä.

Tarinoita kerrotaan ja biisit spiikataan värikkäästi:

"No niin, perseet heilumaan globaali maailma!"

"Ei Simo-pojan keppikään laulaisi, jos ei olisi naista maailmaan synnytetty."

"Tää on vähän pakanallinen tarina, toivottavasti ei haittaa. Tää on tarina kunnankamreerista ja eräästä pyylevästä piiasta, jota se kunnankamreeri ei sit kuitenkaan koskaan saanut"

Biisit noudattavat hieman samankaltaista tarinankerronta-jumputtelu-säkeistö ja hokema-kertsi -kaavaa, mutta ne esitetään niin pirun hyvin, ettei se yhden keikan aikana pahemmin kyllästytä, toiste en ehkä jaksaisi ihan heti. Lauri Tähkä & Elonkerjuu on kuin helvetin hyvä cover-bändi itsestään.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.