Liikuntamies haaveilee Hutungin uimastadionista – katso video pelistä, josta hän povaa uutta menestyslajia Suomeen

Jukka Poutiaista harmittaa muutama asia terveysliikunnasta puhuttaessa. Hän ei hyväksy sitä, että liikunnasta puhuttaessa korostetaan yksipuolisesti hengitys- ja verenkiertoelimistön kuntoa. Liikunta vaikuttaa paitsi fyysiseen, myös psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Toinen asia on väestön ikääntyminen ja lasten liikkumattomuus liikkumattomuus.

– Kun Suomen väestö ikääntyy, pitäisi puhua paljon enemmän liikunnasta, joka tukee ja kehittää esimerkiksi tasapainoaistia ja koordinaatiokykyä. Sitä paitsi kaikki eivät halua hikiliikuntaa.

Tämän vuoksi Poutiaisen tavoitteena on tehdä väitöskirja keilailusta, jossa nämä terveyteen vaikuttavat osa-alueet ovat avainasemassa.

– Keilailu on laji, josta on paljon hyötyä senioreille. Se on paljon monipuolisempaa liikuntaa kuin ymmärretäänkään.

 

Ja sitten on tämä lasten ja nuorten liikkumattomuus. Poutiainen kiinnitti asiaan huomiota jo opettajana Vaajakoskella olleessaan.

– Käyttäisin sanoja katastrofi tai hätätila nuorten liikkumattomuudesta. Liikunta joutuu yhä ahtaammalle kouluissa, jos esimerkiksi liikuntatunneilla saa käyttää vain koulun omia tiloja eikä anneta oppilaille mahdollisuutta tutustua lajeihin, joita koulu ei voi tarjota. Tässä voi Jyväskylä katsoa itseään peiliin. Turha puhua liikuntapääkaupungista, jos kouluissa tilanne on huono, Poutiainen sanoo.

Tästä Poutiainen pääsee luontevasti tuleviin trendilajeihin.

– Ne ovat jotain, jonka harrastamiseen on matala kynnys ja laji on saatavilla.

– Kun koulu ei tuota taitoa, lapset suosivat helppoja lajeja, kuten kävely, juoksu, kuntosalit ja uutuuslajit, kuten padel. Hiihto jo alkaa olla liian vaikeaa.

 

Poutiainen toimi opettajana ja yrittäjänä osin rinnakkain 1990-luvulla, kunnes tuli aika tehdä päätös.

– Oltiin vaimon kanssa yrittäjinä Hutungissa neljä vuotta, kunnes 1999 saimme mahdollisuuden ostaa tämä itselle vuokraamisen sijasta. Aloitettiin lama-aikaan, joten silloin oli tiukkaa. Sitten lama helpotti ja saatiin kehitysasioita toteutettua. 2009 tuli toinen lama, mikä tarkoitti, että yritykset vähensivät tuettua liikuntatoimintaa selvästi. Näihin talouden haasteisiin olemme pystyneet reagoimaan ja selviytymään niistä. Vasta nyt yritykset ovat palaamassa työntekijöidensä liikuntatukemiseen, mikä näkyykin meillä parempana tuloksena. Syksystä 2018 nyt kevääseen Hutungin taloudellinen tilanne onkin ollut hyvä, Poutiainen sanoo.

Alkuperäiset liikuntamuodot Hutungissa olivat sulkapallo, tennis ja squash. Sittemmin on tullut salibandy, kiipeily, keilailu, minigolf, golfharjoittelu ja padel. Poutiainen uskoo, että padelista tulee vielä menestys Suomessa, se on sitä jo nyt Espanjassa ja Ruotsissa.

Poutiainen on mies, jonka tiedetään harrastavan monia lajeja (keilailu, golf, rullaluistelu, pyöräily, tennis, padel jne). Liekö yliopiston Liikunnan syytä, mutta hänen pitää lisäksi olla harrastamissaan lajeissa hyvä.

Mikäs se on miehen oma paras laji?

– Kai se pitää keilailu sanoa. Ollaan tässä sentään kaupungin hallitseva mestari viime viikolta. Ja veteraanien SM-kisoissakin tuli kohtuullinen sijoitus.

 

Ja jos saisit tuoda Hutunkiin yhden uuden lajin, mikä se olisi?

Seuraa pitkä hiljaisuus mutta lopulta myös vastaus.

– Unelmia pitää aina olla. Yksi unelma voisi olla uimastadion. Kun nämä Vaajakosken liikennejärjestelyt joskus muuttuvat, voisi ajatella, että ihmiset liikkuisivat pyöräteitä pitkin Hutungin ohi ja pysähtyisivät virkistäytymään uimalaan, Jukka Poutiainen sanoo.

Uudet kaupunkilajit, kuten parkour, Poutiainen toivottaa tervetulleeksi.

– Jos tarkkoja ollaan, me tehtiin lapsena ihan samoja asioita. Kiipeiltiin puissa, pompittiin kivillä ja liikuttiin metsissä. Sen lisäksi me tietysti hiihdettiin kouluun, jolloin saimme samalla liikuntaa.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .