Linnan juhlilla pitkät perinteet – vain muutama poikkeustapaus

Tasavallan presidentin isännöimällä itsenäisyyspäivän juhlavastaanotolla on pitkä perinne vuodesta 1919 lähtien, jolloin Linnassa järjestettiin ensimmäinen iltapäivävastaanotto. Vuonna 1922 presidentti K.J. Ståhlberg ja rouva Ester Ståhlberg järjestivät ensimmäisen iltavastaanoton Presidentinlinnassa.

Vuosina 1923-1924 palattiin iltapäivävastaanottoihin, mutta jo seuraavan itsenäisyyspäivän aattona Suomen itsenäisyyttä juhlittiin jälleen iltavastaanotolla. Presidentti Lauri Relander ja rouva Signe Relander kutsuivat tuolloin illanviettoon noin 1 600 vierasta. Kutsuttuina olivat muun muassa hallitus, diplomaatit, kansanedustajat, ylempää upseeristoa, ylintä virkamieskuntaa ja taiteen edustajia. Tässä muodossa juhlat ovat jatkuneet, vaikkakin alussa epäsäännöllisemmin. Linnan arkiston mukaan itsenäisyyspäivän illanviettoa ei järjestetty vuosina 1926, 1931, 1932 eikä sotavuosina 1939-1945.

Vuodesta 1946 lähtien juhlat on järjestetty Presidentinlinnassa joka vuosi viittä poikkeustapausta lukuun ottamatta. Vastaanotto on jäänyt väliin vuonna 1952 presidentti Juho Paasikiven sairastuttua ja vuonna 1972, kun Presidentinlinnassa tehtiin korjaustöitä ja juhlavastaanotto järjestettiin Finlandia-talossa. Isäntänä oli tuolloin pääministeri.

Vuonna 1974 juhlat peruuntuivat rouva Sylvi Kekkosen kuoltua ja vuonna 1981 ne jätettiin järjestämättä presidentti Urho Kekkosen sairauden vuoksi. Vastaanotto pidettiin niin ikään Finlandia-talossa juhlakonsertin jälkeen ja isäntänä toimi pääministerin sijainen.

Vuonna 2013 tasavallan presidentti Sauli Niinistö isännöi itsenäisyyspäivän juhlakonsertin ja vastaanoton Tampere-talossa, sillä Presidentinlinnaan tehtiin peruskorjausta.

KSML.tv:n videolla presidentin kanslian lehdistösihteeri Liina Aulin kertoo, minkälaiset itsenäisyyspäivän juhlat Linnassa on tänä vuonna luvassa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.