Maanteiden kuninkaat

J ani Tammesta, 33, ei uskoisi päällepäin, että Kotiteollisuuden äijät kutsuvat häntä lempinimellä "äiti". Isokokoisella partasuulla on mustat vaatteet, pitkä tukka ja tatuoidut käsivarret. Tammi huolehtii keikoilla siitä, missä pitää olla ja mihin aikaan.

Jykevä Tammi on keikkabussin kuski.

- Jos huonovointisia taiteilijapoikia ei muuten saa tien päälle, niin Jani ottaa niskasta kiinni, valaisee bändin basisti Janne Hongisto.

Tammi ajaa bussia viikonloppuisin ja aina tarvittaessa, arkisin hän käy säännöllisessä päivätyössä. Kuskin työhön hän suhtautuu ammattimaisen jäyheästi.

- Aika tylsää matkantekoa tämä on. Pojat nukkuvat tai pelaavat pleikkaa kyydissä. Harvoin siellä vietetään mitään stereotyyppistä rokkarin elämää.

"Ajetaan niin pitkälle kuin jaksetaan"

Taneli Koivisto, 22, on täysin eri puusta veistetty kuin Tammi, vaikka onkin saman ammattikunnan edustaja. Lapkon yhdistetyllä kuskilla, kitarateknikolla ja keikkamanagerilla on pillifarkut, sotkuinen rokkitukka ja ruutupaita.

Koivisto on ajanut puolitoista vuotta Lapkon 8-paikkaista sprintteriä, joka on Irinan vanha keikka-auto.

- Tein alun perin bändin solistille, Villelle, kitaran. Silloin tuli puheeksi, olisinko kiinnostunut kitarateknikon hommasta. Sitten ajauduin mukaan keikkaelämään.

Nuorempana Koivisto haaveili itsekin muusikkoelämästä, mutta haaveet kääntyivät pian soittamisesta kitaroiden rakentamiseen. Nykyään "vapaa-ajalla" Koivisto pyörittää omaa soitinrakennusyritystä.

- Keikkaelämä on kaksipiippuinen juttu. Siihen liittyy oma fiilis ja tietynlaista glamouria. Minulla ainakin, koska olen ollut vasta vähän aikaa kiertueilla mukana ja olen sen verran nuorikin.

Koivisto ajaa siis bussia ja on keikalla kitarateknikkona. Milloin on aikaa nukkua?

- Nukun aamuyöstä. Joskus keikan jälkeen ajetaan niin pitkälle kuin jaksetaan, ainakin ulkomaankeikoilla.

Jani Tammi on ajanut Kotiteollisuuden bussia runsaat viisi vuotta. Edellisen ajoneuvon nimi oli Neuvostoliitto, ja se on nykyään Viikatteen käytössä. Moni muusikko saattaisi olla kateellinen bändin uudesta bussista, josta puuttuvat vielä viimeiset silaukset.

Kaksikerroksiseen perusturistibussiin on tehty uskomaton muodonmuutos. Sisätiloissa on uudet verhoilut ja kiiltävät pinnat, telkkarit dvd-soittimineen sekä tyylikkäät punamustat pussilakanat sängyissä. Äijät kunnioittavat kotiseutuaan.

Vaikka matkanteko on yleensä melko rauhallista, riittää teillä joskus niin vauhtia kuin vaaratilanteitakin.

Kotiteollisuuden bussin neitsytmatkalla lämmitys ei toiminut ja ajokki hyytyi keskelle öistä Lappia. Tuon reissun ansioista bussia kutsutaan Siperiaksi. Juhannuksena siitä meni puolestaan jarrut, ja Viikatteen tekniikan pojat meinasivat päästä hengestään.

- Pyrin olemaan skarpeimmassa kunnossa ja pitämään aikatauluista kiinni, mutta kyllä aikaa jää myös juhlimiseen. Meillä on sanaton sopimus, että jos siltä tuntuu, niin auto pysähtyy ja bileet alkavat. Kunhan ei tietenkään myöhästytä mistään, Koivisto kertoo.

Kumpikaan pitkäpinnaisista miehistä ei ainakaan tunnusta, että busseissa vietettäisiin karheaa äijämeininkiä.

- Siellähän jutellaan vain kaiken maailman kvanttifysiikasta, Tammi huikkaa, astuu bussiin ja tapansa mukaan tarkistaa, että kaikki ovat kyydissä.

Stereoista pärähtää urkumusiikki, ja bussi kaartaa maanteitä valloittamaan.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.