Mies Uuraisilta halusi todistaa vaimolleen jotain – katso videolta, miten siinä sitten kävi

Tapio Vääräsmäki tekee puusta eläinveistoksia. "Kauan siinä meni, ennen kuin pöllin sisältä löytyi karhu", hän muistelee ensimmäistä veistostaan.

Elämänmuutos voi aloittaa vyörynsä yllättävästä yksityiskohdasta.

Tapio Vääräsmäen perheen kotimaisemissa Uuraisten Höytiällä tapahtui pari vuotta sitten suuria. Koululle valmistui uusi liikuntahalli. Kyläyhdistys hankki sen pihaan kaksi moottorisahalla taiteiltua karhua.

– Emäntä höyrysi sitä, Vääräsmäki muistelee puuveistosten ilmestymistä koululle.

– Sanoin, että kyllä kai minäkin osaan tehdä sellaisia; ei kai tuo nyt sen kummempaa voi olla.

Isäntä halusi tietysti todistaa sen.

– Minulla oli yksi mutkainen tyvipölli, josta ei saanut sahatavaraa. Olin miettinyt, mitä tekisin sillä. Kävin onkimassa sen traktorilla hangesta ja vein halliin.

Vääräsmäki kiskaisi moottorisahan käyntiin ja alkoi tehdä sillä elämänsä ensimmäistä veistosta.

– Kauan siinä meni, ennen kuin pöllin sisältä löytyi karhu. Ja silloin minulla oli pelkästään iso, 50-kuutioinen metsurin saha.

Sittemmin Vääräsmäen valikoima on täydentynyt monenlaisilla erilaisilla moottorisahoilla.

Ensimmäisen karhun jälkeen Vääräsmäki halusi tehdä seuraavan, ja niin edelleen. Se johti siihen, että syksyllä 2017 hän ryhtyi yrittäjäksi.

Puuveistosten rinnalla Vääräsmäen toimialaa ovat hirsikehikot muun muassa mökkeihin, saunoihin ja aittoihin. Koulutukseltaan hän on talonrakentaja.

– Välillä on pitänyt palata pätkiksi kirvesmiehen töihin, mutta yllättävän hyvin on mennyt siihen nähden, miten vähän aikaa olen ollut yrittäjänä, neljän lapsen isä luonnehtii nyt puolitoista vuotta kestänyttä alkutaivalta.

 

Ilves, susi, kettu, orava, koira. Vääräsmäki on loihtinut puusta monen eläinlajin edustajia. Haastatteluhetkellä työn alla oli lapinpöllö. Jostakin syystä Vääräsmäeltä on tilattu eniten karhuja. Tekijä on tullut tietämään, että hänen työnsä menevät usein merkkipäivälahjaksi.

Veistoksiin tarvitaan järeää raaka-ainetta. Pölkyt, jotka ovat sahoille liian paksuja, ovat Vääräsmäelle ihanteellisia. Hän ostaa niitä metsänomistajilta ja metsänhoitoyhdistyksiltä sekä joskus myös asiakkailtaan, joiden luona hän on käynyt kaatamassa pihapuita.

– Tyypillisesti käytän kuusta, mutta mäntyä myös. Niitä on hyvin saatavilla. Tammi olisi paras, mutta se on täällä aika harvassa. Kaukaa ei kannata tuoda.

Vääräsmäki edustaa sitä koulukuntaa, joka pyrkii tekemään puuveistoksistaan mahdollisimman realistisia. Mallia saa netistä.

– Googlen kuvahaku on pätevä apuväline. Sieltä löytyy eläimistä paljon kuvia eri kuvakulmista.

Viime kesänä Vääräsmäki alkoi mitellä lajissaan. Hän sijoittui Karhufestivaalilla karhunveistossa toiseksi ja lisäksi nappasi SM-kisoista kunniamaininnan.

Vääräsmäki sanoo, ettei ole kilpailuhenkinen, mutta halusi osallistua, jotta tutustuisi kollegoihinsa ja voisi vaihtaa näiden kanssa kokemuksia. Nuori tekijä kaipasi ja sai vinkkejä esimerkiksi siitä, miten puun halkeilemista voi hillitä.

– On asiakkaita, joiden mielestä puuhun ei saisi tulla minkäänlaisia halkeamia. Itse näen sen niin, että puu on elävää materiaalia ja siihen tulee väistämättä jonkinlaisia halkeamia.

– Sama juttu hirsirakentamisessa. Ei ole sellaista perinnemökkiä, jossa hirrenkupeet eivät olisi auki. Joskus ne ovat enemmän ja joskus vähemmän. Sääkin vaikuttaa.

28-vuotias Vääräsmäki edustaa käsityöläisten uutta sukupolvea. Hän uskoo, että käsityötaidot säilyvät, vaikka muutakin väitetään. Suomessa tosin ovat harvassa ne, jotka tekevät puuveistoksia moottorisahalla ammatikseen.

– Eläinveistäjiä on ehkä kolmisenkymmentä. Hirrenveistäjiä on enemmän.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .