Miljoonasade 1.11.2006


Tanssisali Lutakko sai keskiviikkona kunnian toimia Miljoonasateen 20-vuotisjuhlakiertueen avausareenana. Olin miltei varma että yhtye saisi esiintyä kotikaupungissaan loppuunmyydylle salille, mutta toisin kävi. Paikalle oli saapunut vain parisataa ihmistä.

Miljoonasade on julkaissut juhlavuotensa kunniaksi Kasvukipuja-kokoelman, joka sisältää myös pari täysin uutta kappaletta. Harvakseltaan keikkaileva viisikko soittaa marraskuun aikana täysimittaisen kiertueen.

Soittoaika oli ennakkotiedoissa määritelty kello kymmeneksi, mutta jälleen kerran siitä lipsuttiin. Parinkymmenen minuutin odottelun jälkeen viisikko saapui lavalle. Keikka lähti hieman kankeasti käyntiin uudella Taksilapset-kappaleella. Heti perään soitetut Miljoonasade ja Silmitön talvi kuitenkin hävittivät jännityksen nopeasti. Ilta alkoi vaikuttaa varsin lupaavalta.

Yhtye teki heti alusta lähtien selväksi, että yleisö saa toivoa omia suosikkikappaleitaan. Illan aikana kuultiinkin ihmisten suusta jos jonkinlaista toivetta, joista jotkin myös toteutuivat. Suurimman huomion keskiviikkona saivat tietenkin takavuosien hitit, joita Miljoonasateella kyllä riittää.

Alkukeikasta esitetyt Ostarin helmi ja hieno Tom Waits

-käännös Rokkibändi Wounded Knee toimivat mainiosti. Kokeneen viisikon soitto kulki mallikkaasti. Bändi selvästi nautti esiintymisestä, ja se myös kuului salin puolelle.

Tunnelma pysyi korkealla läpi keikan. Meitä jyrätään ja Marraskuu saivat yleisön liittymään yhteislauluun. Varsinaisen setin lopettanut Voipallo jätti ihmiset vielä nälkäisiksi. Miljoonasade pyydettiin takaisin kaksi kertaa.

Ensimmäisenä ylimääräisenä kuultu Olkinainen oli ehdottomasti yksi huippuhetkistä. Heikki Salon hieno tulkinta keräsi valtaisat aplodit. Heti perään soitettu Köyhät pisti tanssijalan liikkumaan.

Miljoonasade nousi lavalle viimeisen kerran keskiviikkona koko Lutakolle tutun intron säestämänä. Ilmoille kajahtanut Lapsuuden sankarille oli ainoa oikea päätös hienolle keikalle. Upea kappale ajoi yleisön liikuttumisen partaalle.

Parinkymmenen biisin mittaiseksi venynyt setti tarjosi hienon kuvan yhtyeen pitkästä urasta. Yhtyeen vanhat hitit ovat kestäneet ajan hammasta hienosti. Keikan jälkeen narikkajono oli täynnä tyytyväisiä kasvoja - ilta oli selvästi kaikkien mieleen. Harmittaa niiden yhtyeen ystävien puolesta, jotka jäivät keskiviikkona kotiin.