Oikeasti Turku on kaunis ja miellyttävä

Ensivaikutelma on melko harmaa. Rautatieaseman edustalla aukeaa harmaa kivipiha, kadun takana ihmistä innostaa harmaa puisto, jota reunustavat harmaat kerrostalot.

Elementit nivoo toisiinsa taivas, jonka väriksi on valittu hillitty harmaa. Kokonaisuus on tyylikäs ja yhtenäinen.

On huhtikuu, ja kaupunki näyttää lokakuulta.

Keskustan kävelykadulla juopporemmi nostattaa urbaania tunnelmaa pikku rähinöinnillä. Ohi kulkeva, juoppoja ääneen moittiva rouva saa peräänsä paitsi kiroustulvan, myös näyttävän ja epäilemättä tuoksuvan kansantaiteilijan. Taiteilija mylvii rouvan takaraivolle tovin ja palaa sitten herraseuraan kahinoimaan.

Ei kaupunkia kuitenkaan juopoistaan tunneta. Sen symboleja ovat linna, kirkko, sinappi, Aurajoki, Suomen Joutsen, Ilkka Kanerva, missi- Lola ja hoki- Saku. Hesburger.

Sää on kerta kaikkiaan rektaalista, mutta niin sen kaiketi pitääkin: tervetuloa Turkuun, Suomen (suokaa anteeksi) persiiseen!

Historia, meri ja suomenruotsalaisuus

Ja siinä tämän Turku-projektin pointti. Miksi tätä vanhaa rannikkokaupunkia, Suomi-neidon esikoista, kutsutaan maan ahteriksi?

Maantieteellistä perustetta ei ainakaan ole, sillä kartalla Turku näyttäisi sijaitsevan neidon lepattavassa helmassa ja tuhkaluukun titteli kuuluisi sijaintinsa puolesta paremmin vaikkapa Kajaanille.

Kaupungin karttakaan ei avaa arvoitusta, sillä keskusta on perinteikästä ruutukaavaa, jonka rikkoo Aurajoki. Sen vesi tosin on häkellyttävän ruskeaa, mistä huolimatta pakaraseutuun viittaavan mielleyhtymän synnyttämiseen tarvittaisiin jokseenkin korkkiruuvia mielikuvitusta.

Turisti-infossa turkulaisuuden ydintä lähestytään perinteistä reittiä.

- Tietenkin historia on iso osa Turkua. Ja saaristo, Ruissalossa se näkyy erityisen hyvin kesällä. Yhtälailla turkulaisuutta kuvastaa myös suomenruotsalaisuus, luennoi matkailuneuvojana työharjoitteluaan suorittava Heidi Marjasto, 22.

Hänen listaamansa asiat ovat eittämättä iso osa Turkua, mutta vaikea niistä on hanurimyytille perusteita löytää. Infosta saa kuitenkin nipun aikatauluja, karttoja ja mainosten täyttämiä infovihkosia, joiden avulla pitäisi kyllä yhdestä Turku-yöstä selviytyä.

Aurakadulla tuulee, mutta mikä on Turun tuoksu?

Juuri tähän vuodenaikaan se tuntuisi olevan raikas, keväinen, kenties siinä on häivähdys mertakin. Ainakin on selvää, ettei keväisessä Turussa käryä kesäinen puucee.

Arvoitus on yhä auki.

Turun oma herrakerho

Turku on remontissa. Vuodet eivät ole kohdelleet Suomi-neidon esikoista kovin armollisesti ja nopeallakin turistikierroksella bongaa lukuisia hyvin huonokuntoisia historiallisia rakennuksia. Kauppatorin ympäristössä useampikin kiinteistö on verhoiltu eleganttiin muoviin ja myös Aurajoen rannassa tapahtuu. Kaivinkoneet mylläävät rantapenkereitä, jotka ovat vuosien mittaan vajonneet ja taipuneet mutkalle.

Ai kuivarte? On sanomattakin selvää, etteivät käyrät jokipenkat ole vuoden 2011 Euroopan kulttuuripääkaupungin arvolle sopivia.

Matkaoppaana toimiva valokuvaaja kertoo häkellyttävää tietoa taustoista: Turku on hukkumaisillaan sontaan. Kyse ei ole viemäröintiongelmasta, vaan mutaisen maankamaran aiheuttamasta hitaasta vajoamisesta. Vanhoja rakennuksia uudelleenpaalutetaan ympäri kaupunkia.

Tois puol jokkee siintää Samppalinnan vuori, jonka huipulta avautuu mainio näköala koko kaupungin yli. Matkan varrelle osuu lukuisia nähtävyyksiä: Reijo Mäen kantakapakka, Matin ja Tepon studio. Matti ja Teppo ovat kiistatta rektaalista ja siten kelpo lisä turkulaiseen, muun muassa ex-ulkoministeriKanervan sekä Uotin pätevien liikemiesveljesten tähdittämään herraseuraan.

Tuskin tämänkään klubin maine silti riittää koko kaupungin leimaamiseen.

Tavallinen ghetto ja uinuva kaunotar

Yksi Turun tavaramerkeistä jäi alun listauksessa pois: Varissuo.

Varissuo on vuosina 1975-1990 rakennettu Turun itäosassa sijaitseva betonihelvettilähiö, jossa asuu noin 9 000 asukasta. Lähiön maine ei ole kovin häävi - eivätkä korkeat ole sen esteettisyydestä keräämät irtopisteetkään.

- Tämä Varissuo nyt on vähän tämmöinen ghetto, mutta ei Turku muuten ole niin perseestä kuin sanotaan. Jäähallissa niitä persehuutoja kyllä kuulee jatkuvasti, tuumaavat Varissuon ostarilla tavatut Jussi Lilja, 16, ja Joni Pajunen, 16.

Varissuo tosiaan on kolkko betonilähiö, joka koostuu pääasiassa halvoista kaupungin vuokra-asunnoista. Vastaavia alueita löytyy kaikista Suomen suuremmista kaupungeista.

Ei mitään, millä turkulaisia voisi tosissaan lytätä. Ei niin mitään. Turku-myytti tuntuu murretulta, eivätkä turkulaiset keksi yhtään järkevää syytä kaupunkinsa pilkkaamiselle.

Tietenkään.

Oikeastihan Turku on kaunis ja miellyttävä rannikkokaupunki, jonka jokivarressa on suomalaisittain ainutlaatuinen tuntu.

Jokiranta on juuri nyt autio, harmaa ja liejuinen. Myös Turun legendaarinen helmi, Ruissalo-kaunotar on huhtikuussa harmaa ja pahasti tyhjillään, eikä sen kansanpuistossa ole festivaalihuumasta tietoakaan.

Mutta Turku, tuo Suomen peräaukko, lienee Suomen peräaukko vain kateellisten helsinkiläisten ja aivokuolleiden urheilufanien silmissä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Tänään

Legendaarisen harmonikkataiteilija Veikko Ahvenaisen, pian 90, menestyksen salaisuus on sinnikkyys: opetteli nuotit kuuntelemalla ikkunan alla VPK:n soittoa

Kolumni: Kakkosdivarista katsomon puolelle

"Se on vaan niin ihana tyyppi" – Hyytävä kelikään ei karkottanut popidoli Ellinooran keikkaa odottavia faneja Lutakosta

Magnus Mali ällistytti parikymppisenä Haluatko miljonääriksi -ohjelmassa – nyt Jahdistakin tuttu tietopankki asuu Jyväskylässä, jossa "maalaispoika" viihtyy paremmin kuin pääkaupunkiseudulla

Jämsän maajussi ei päässyt ohjelmaan, mutta sai elämänsä kirjeen – "Siinä on mun mies"

Kolumni: Sinun makusi ei ole koko maailma

Jyväskylän hurja muodonmuutos kuvina – Jussi Jäppisen kuvasarja jatkuu ja ulottuu nyt lähihistoriaan

Legendaarinen ravintola "Tirra" sijaitsi teatterin naapurissa Jyväskylässä: "Jatketaan peliä ihan kohta, kun olen käynyt sanomassa repliikit"

Näyttelijän tytär näki kohtauksen, jota ei olisi saanut nähdä – Ansa Ikosen roolihahmo kivitettiin Keuruulla 1943

Yksi laulu muutti Petri Laaksosen elämän – "Olen saanut esittää sitä kaikille tänä aikana virassa olleille presidenteille"

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.