Oletko pannut merkille tämän: varpuset ovat katoava luonnonvara

Kaupunkia ei ensi kuulemalta välttämättä miellä maisemakuvauspaikaksi, mutta toisinkin voi olla.

Jyväskylässä Tourujoen ylittävä kevyenliikenteensilta esimerkiksi on mainio kuvauspaikka. Vain harvoin on mahdollista kuvata rehevää jokilaaksoa näin korkealta.

Vuodenaikojen vaihtelu lisää kuvien erilaisuutta ja muutenkin laajentaa repertuaaria. Kahden esimerkkikuvan ottoajoilla on eroa vain kaksi ja puoli kuukautta, mutta muutos maisemassa on huima. Rehevä luonto kätkee tehokkaasti ympäröivän kaupunkirakenteen. Helposti meiltä myös unohtuu se, että tällainen vuodenaikojen vaihtelu on eksotiikkaa useimmille maailman ihmisistä. Tällaisia asioita korostetaankin meillä aivan liian vähän.

Lintukuvassa poseeraa naakka. Laji on yleistynyt viimevuosina, jopa siinä määrin, että sen metsästäminen tuli uudelleen sallituksi. Tällä saattaa olla vaikutusta lajin suhtautumiseen ihmisiin. Vielä naakat ovat melko luottavaisia malleja ja sallivat kuvaamisenkin paljon helpommin kuin vaikkapa harakat.

Naakka on vanhastaan ollut kulttuurin seuralainen ja kuuluu oleellisena osana monen vanhan kirkon miljööseen, myös äänimaailman puolella. Kuvan naakka on jäänyt toiveikkaana odottamaan kauppareissun päättymistä Jyväskylän Sokoksen sisäpihan pyöräparkkiin, mutta vielä on kori tyhjä.

Naakat kieppuvat usein äänekkäinä parvina kaupunkikeskustojen yllä ennen asettumistaan yöpuulle. Haastava kuvauskohde tämäkin.

 

Kaupunkien nisäkäsmaailmakin on yllättävän runsas, mutta melko vaikeasti nähtävissä ja kuvattavissa. Osin tämä johtuu nisäkkäiden pääasiallisesta yöaktiivisuudesta. Oikeastaan vain orava on suomalaisista lajeista puhtaasti päiväaktiivinen laji. Orava onkin tavallinen näky kaupunkipuistoissa ja erityisen ahkera vieras omakotialueiden linturuokinnoilla.

Toinen mainiosti kaupungeissa viihtyvä nisäkäslaji on rusakko. Ne viihtyvät mainiosti puistoissa, jopa aivan keskustassakin. Keväällä rusakot ovat liikkeellä päivisinkin. Toisinaan nuoriin yksilöihin pääsee tutustumaan, jopa aivan lähietäisyydeltä, hieman myöhemminkin, jopa päivällä.

Kuvan nuorukainen lepäilee nurmikolla aivan avoimesti Keskisuomalaisen pihassa. Paikalla tulee vierailtua heinäkuussa melko usein, sillä se on paras tietämäni paikka päästä kuvaamaan pähkinähakkeja Jyväskylässä.

 

Kuvattavaa löytyy myös aivan kaupunkien keskustoista, mutta laji ja yksilömäärät eivät yllä villin luonnon tasolle. Kaupunkien lajeissa on kuitenkin myös muutamia erityishuomiota ansaitsevia.

Vanhasta tutusta varpusesta on tulossa harvinaisuus ja perinteisesti sen elinpaikkoina ovat olleet pihapiirien orapihlaja-aidat. Näitä löytyy yhä muutamin paikoin kaupungeista. Varpusia kannattaisi nyt kuvata, kun niitä vielä on. Muutaman vuosikymmenen päästä tarjolla voi olla enää pelkkiä pikkuvarpusia.

Jyväskyläläisten ei pidä myöskään unohtaa kaupungin nimikkonilviäistä, hienouurresulkukotiloa, jota on vaikea löytää mistään muualta koko Suomessa.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .