Pähkinähakki on siivekäs emigrantti – Siperian kehnot siemenvuodet ovat saaneet linnun hakeutumaan myös Jyväskylään

Jyväskylän pähkinähakit ovat siirtolaisia idästä. Idän hakit vaeltavat säännöllisen epäsäännöllisesti länteen, kun Siperian sembroilla on huonoja siemenvuosia.

Tiettävästi ensimmäiset näkyvämmät vaellukset, jotka johtivat myös pesintöihin, osuivat Keski-Suomeen jo 1985. Siitä lähtien lienee maakunnassa sinnitellyt pieni pähkinähakkikanta.

Täydennyksiä idästä saapuu vaihtelevasti. Suurimmillaan lintujen määrä on yleensä elokuussa.

 

Tänä vuonna linnut ovat aloittaneet pesinnän melko varhain, sillä ensimmäiset poikueet ilmaantuivat sembramäntyihin jo heinäkuun alkupuolella. Pesimäpaikat ovat varjoisissa kuusimetsissä ja pesimäaikaan linnut ovat hyvin vaikeasti nähtävissä. Muninta tapahtuu huhtikuussa ja haudonta kestää kolmisen viikkoa. Pesässä poikaset viipyvät reilut kolme viikkoa, mutta ovat senkin jälkeen emojen hoidossa jopa talventuloon asti.

Talvella linnut vierailevat toisinaan lintulaudoilla, varsinkin jos tarjolla on maapähkinöitä. Pähkinähakin ääni on varismaista, mutta hieman kimeämpää raakkumista.

Vietin heinäkuussa muutamia tunteja seuraillen yhden pähkinähakkipoikueen touhuja. Laji ei juuri välitä ihmisistä, joten kuvaaminen on yleensä melko mutkatonta.

Lauantaina ongelmaksi uhkasi muodostua paikallisen kalalokin jälkikasvu. Lokinpoikaset osasivat hät’hätää lentää, mutta eivät oikein ymmärtäneet emojen huolta minusta. Poikaset pyrkivät lähelle, mutta katolla viihtyneet emot jaksoivat varoitella.

Kaikki muut linnut huolestuivat lokkien huutelusta ja ilmapiiri kävi hermostuneeksi. Lokeilla oli tiukka linja nuorison suhteen. Neuvoja sateli, mutta ruokaa ei herunut. Joutaisivat kalalokit ruokkimaan omat jälkeläisensä pelkän katolta huutelun sijaan. Vartin päästä kyllästyin meteliin ja jätin lokit omiin oloihinsa.

 

 

 

Palasin paikalle tunnin kuluttua. Nyt olivat lokinpoikaset hieman siirtyneet, joten tunnelma oli rauhallisempi.

Sembramännyissä hääri kaksi oravaa, yksi talitiainen ja pari pähkinähakkiakin. Kuvaajien harmiksi toinen linnuista oli rengastettu ja varustettu myös lukurenkaalla ”FTN”. Se paljastaa linnun viime kesän poikaseksi, joka on rengastettu Jyväskylässä 15.8. Lintu on nyt siis kaksivuotias nuorukainen.

Hakki on pitkäikäinen laji, Suomesta on todettu yli 16-vuotias lintu. Lukurengas ei kuvia juurikaan korista ja päätänkin palata asiaan vasta seuraavana päivänä.

 

Sunnuntaina paikalla on nelihenkinen perhekunta pähkinähakkeja. Toinen emoista irrottaa kävyn sembramännystä ja siirtyy läheiseen koivuun perkaamaan sitä. Hetkessä on toinen poikasista kerjäämässä makupaloja. Kärsivällisesti emo irrottaa siemenet yksitellen ja tarjoilee ne poikaselleen.

Nuorukainen tehostaa kerjäämistään käheillä rääkäisyllä ja tarmokkaalla siipien viuhtomisella. Toinen emoista napsii siemeniä suoraan puusta suuhunsa. Leukapussiin mahtuu ainakin tusinan verran siemeniä, jotka sitten siirtyvät poikasten suihin läheisen kuusen oksalla.

Kalalokitkin ovat paikalla. Nyt poikaset ovat päivää vanhempia ja lentäminen sujuu jo paljon paremmin. Taitojen myötä kohonnut itsetunto saavuttaa huippunsa, kun poikaset yhteistuumin päättävät karkottaa samalle nurmikolle uskaltautuneen talvivarastoa keräävän oravan.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .