Pongista se kaikki alkoi – myös pelikulttuuri on taidetta, joka itkettää, naurattaa ja suututtaa

Digipelaaminen on yleistynyt viime vuosina. Siihen on vaikuttanut etenkin älypuhelimien arkipäiväistyminen. Pelillistämisestä puhutaan esimerkiksi koulutuksen yhteydessä, ja on mahdollista, että kilpapelaamisesta tulee salonkikelpoinen urheilulaji hyvinkin pian. Ellei se jo ole sitä.

Vaikka digitaalinen pelaaminen onkin jo näkyvä osa yhteiskuntaa, tietokonepelejä ei vieläkään varsinaisesti pidetä taiteena. Näin kirjoittaa Juho Kuorikoski kirjassaan Pelitaiteen manifesti (Gaudeamus 2018). Kuorikosken mukaan tämä johtuu osittain pelien viihteellisestä ja eskapistisesta luonteesta, osittain taas siitä, että pelit eroavat muista vakiintuneista taiteenmuodoista kuten elokuvista ja maalaustaiteesta.

Pelit ovat myös suhteellisen nuori taiteenlaji. Aikoinaan elokuviakin kummeksuttiin ja vähäteltiin. Samalla lailla digitaaliset pelit hakevat nyt paikkaansa taiteen kentällä. Ja löytävät sen.

Pelien historia voidaan jakaa kahteen ajanjaksoon: kaksiulotteiseen ja kolmiulotteiseen. Muutos kolmiulotteiseen grafiikkaan tapahtui 1990-luvun puolivälissä.

Ensimmäisenä menestyspelinä voidaan pitää Pong-kolikkopeliä vuodelta 1972. Samalla vuosikymmenellä peliluolat yleistyivät.

1980-luku oli Nintendo-pelikonsolin kulta-aikaa.

Seuraavalla vuosikymmenellä Sonyn PlayStation mullisti pelialan tekemällä pelaamisesta hyväksytyn harrastuksen.

Pelien, etenkin mobiilipelien, määrä on sittemmin räjähtänyt. Suosion kasvu on pakottanut pelintekijöitä kehittämään pelejä jatkuvasti paremmiksi, ja massasuosio on tehnyt pelaamisesta paitsi hyväksyttävää ajanvietettä myös taidekritiikin kohteen.

Miten digitaaliset pelit sitten eroavat muista taidemuodoista?

Kuorikosken mukaan yksi merkittävin tekijä on pelien vuorovaikutuksellisuus. Pelien vuorovaikutus rikkoo perinteiset narratiiviset rakenteet. Muissa taiteenlajeissa, kuten elokuvissa ja kirjallisuudessa, tekijöillä on valta määritellä miten tarina etenee. Peleissä kerronta kumpuaa pelitapahtumasta itsestään, ja pelaaja vaikuttaa merkittävästi kerrontaan. Jotkin pelit antavat pelaajalle tarinan, jonka sisällä pelaaja tekee valintoja.

Joissain peleissä ei sen sijaan ole lainkaan varsinaista tarinaa, vaan yksittäiset tapahtumat seuraavat toisiaan ja tarina syntyy pelikokemuksen aikana. Jos pelin aloittaisi alusta, tarina olisi erilainen. Tällainen on esimerkiksi suosittu ruotsalainen peli Minecraft, jossa pelaaja luo rakennelmia kuutioiden avulla.

Pelien ulkonäkö on Kuorikosken mukaan merkittävä ulottuvuus taidekritiikin näkökulmasta. Niissä yhdistyvät taiteellinen näkemys ja toimivuus.

Teknologian kehitys on pitkään rajoittanut pelintekijöiden luovuutta. Nykyään peleissä on mahdollista nähdä lähes fotorealistista eli valokuvamaista grafiikkaa. Pelintekijöiden tehtäväksi jää pohtia, miten tällainen grafiikka parhaiten palvelee tarinaa.

Pelikokemukseen voidaan vaikuttaa monin eri tavoin, esimerkiksi kameran liikkeillä. Pelaaminen on erilaista riippuen siitä, liikkuuko kamera sulavasti, repivästi, hitaasti vai nopeasti.

Kuten pelien ulkonäkökin, myös pelimusiikki oli aluksi alisteista teknologialle. Pelimusiikki oli pitkään pelkkää piippausta. Vähitellen pelien äänimaisemat alkoivat ottaa mallia elokuvista.

Elokuva- ja pelimusiikki toimivat kuitenkin hieman eri tavoin, jälleen kerran pelien vuorovaikutteisuuden takia. Elokuvan ääniraitaa on mahdollista hallita ruudun tarkkuudella, kun taas pelimusiikin täytyy mukautua yksittäisen pelaajan etenemiseen.

Joka tapauksessa päädytään yhteen elementtiin, joka on taiteille yhteinen: pelit antavat pelaajalle mahdollisuuden itkeä, nauraa ja suuttuakin.

Tällaiset tunne-elämykset ovat aina olleet taiteen tarkoitus, ja osa taidetta.

Ja tällöin paljastuu pelien ylivertaisuus. Kuten Juho Kuorikoski asian ilmaisee, pelien ehdoton valtti muihin taiteenlajeihin verrattuna on, että se antaa ihmiselle mahdollisuuden kokea itse, ei siis vain pelkästään nähdä ja kuulla.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko joka päivä 15 eur. / 3 kk kestotilauksena

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .