Suomen tunnetuin mieskuoro kesti pitkäaikaisen johtajansa kuolemankin – "Tässä kuorossa kun on, niin arjen murheet unohtuvat"

Tunnetuin mieskuoromme Aikamiehet on viihdyttänyt suomalaisia jo yli 50 vuotta ja ui nyt jopa someen.

Testosteronia! Lisää testosteronia!, ohjeistaa pianon takaa Aikamiesten kapellimestari Jukka Okkonen.

Kovilla koulunpenkeillä istuvat parikymmentä miestä ryhdistävät selkänsä ja lisäävät ääneensä voimaa. Okkonen jatkaa säestämistä ja miehet laulavat riveissään ponnekkaammin.

– No niin, paranee koko ajan. Hyvä, Okkonen kiittää ja ryhmä miehiä myhäilee tyytyväisenä suorituksensa jälkeen.

– Vaikka todellisuudessa tämä huone on täynnä poikia, Okkonen naurattaa kommentillaan joukkoa.

 

Ollaan Helsingin Uuden Yhteiskoulun luokkatilassa, jossa mieskuoro Aikamiehet treenaa joka maanantai. Välillä pidetään tupakan mittaisia taukoja, mutta muuten homma etenee hienosti omalla painollaan kappaleesta toiseen.

Aikamiehet on erityisesti vanhemmalle väelle jo käsite. Se on jättänyt komeaäänisen jäljen suomalaiseen musiikkimaailmaan.

Kaikki sai alkunsa 1964, kun joukko viihdemuusikoita kokoontui sumuisena syyspäivänä Helsingin Kruunuhaassa sijaitsevaan Kirjatyöntekijän yhdistyksen juhlasaliin. Salia leimasi hyvä akustiikka. Joukko miehiä johtajanaan George de Godzinsky levytti tällä erinomaisten soittajien säestäessä Iltatuulen viestin. Se levytettiin kerralla, uusintoja ei tarvittu.

Levytyksen jälkeen ryhdyttiin pohtimaan mahtavaääniselle poppoolle nimeä. Taustavaikuttajana toiminut Dallapén johtohahmo Martti Jäppilä ehdotti Aikamiehet-nimeä, sillä se istui vallitsevaan aikaan erinomaisesti. Tuolloin nuoret kuuntelivat rautalankamusiikkia, joten Aikamiehet oli eräänlainen vastaisku, musiikkia keski-ikäisille ja sitä vanhemmille.

Legendaarista levytystä Kirja-talon juhlatiloissa seurasi pieni hiljaiselo, mutta tämä oli vain tyyntä ennen myrskyä. Todellinen läpimurto suuren yleisön suosioon alkoi 1970-luvun taitteessa. Listamenestys aloitti lumipalloefektin, joka on pitänyt miesjoukon liikkeessä kaikki nämä vuodet. Iltatuulen viesti on kappale, jonka toivotaan soivan yhä jokaisella keikalla.

– Kerran oltiin jo laitettu sähköpiano kasaan ja tehtiin lähtöä konserttipaikalta, kun parikymppiseltä yleisöltä tuli pyyntö, että Iltatuulen viesti pitäisi laulaa. Pakkohan se oli sitten laulaa ja nuoriso oli innoissaan siitä, tenori Vesa Mattila muistelee kuoron parin vuoden takaista kokemusta.

Aikamiesten puheenjohtaja Leo Rintanen toteaa, että kuoro jatkaa rauhallisesti myös tulevaisuudessa.

 

Aikamiehet on tehnyt lukuisten suomalaisartistien kanssa yhteistyötä. Joulukonsertit ovat keränneet vuosi toisensa jälkeen kirkonpenkit täyteen väkeä ja sotaveteraanien luona laulava aikamiesjoukko on myös tuttu näky.

Suosion salaisuuden kiteyttää tenori Matti Puurunen, Aikamies jo toisessa polvessa.

– Se on se meidän soundi.

– Tämä kuoro on kunniahimoinen, täällä vaaditaan täydellisyyttä, basso Matti Koivula lisää.

Ryhmästä löytyy monenlaista musiikkitaituria, mutta pelkästään pääkaupunkiseudun pojista ei kuoro koostu. Joukosta löytyy myös äänenvärinää maakunnista, muun muassa pihlajavetisjuurinen tenori Esko Eteläaho.

– Tässä kuorossa kun on, niin arjen stressit ja murheet unohtuvat. Enkä minä ole ennen tätä kuoroa näin uutterasti kirkoissakaan käynyt, tenori ja joukon ”rättivääpeli” Jorma Penttinen kertoo nauraen.

 

Joukkoon on jatkuvasti avoin haku. Jos intoa ja osaamista riittää, pääsee ryhmään koeajalle kolmeksi kuukaudeksi. Tämän jälkeen kokelas testataan koelaulussa. Haastatteluhetkellä treeneissä on yksi kuoroon pyrkivä koeaikamies, jonka tehtävänä on tiukan koelaulun aikana pysyä stemmassa.

– Tämä on kyllä todella kova paikka. Haastava homma, basso Hannu Perkinen kuiskaa, kun koelaulajan suoritus meinaa lipsua väärille urille.

– Hän on minun esikuvani tässä hommassa, Veikoksi esittäytyvä koelaulaja puolestaan toteaa viitaten vieressään seisovaan Reijo Arvoseen.

 

Arvonen on kuoron konkari. 84-vuotias Arvonen on kulkenut Aikamiesten matkassa jo 43 vuotta. Mutta nyt on tullut aika siirtyä yleisön puolelle.

– Jälkipolvi musisoi, joten eiköhän musiikki pysy matkassa, Arvonen kertoo.

Arvosella on nippu komeita muistoja kuorosta. Kuoro on tehnyt useita ulkomaanmatkoja ja esiintynyt muun muassa Espanjassa, Australiassa, Amerikassa ja Virossa.

 

Reissuissa kulkivat usein mukana myös puolisot, jotka niinikään ystävystyivät ja perustivat jopa Aikamiehet Ladyt -ryhmän.

Annikki Myyryläinen on pitkän linjan Aikamiehet Lady. Hänen Olavi-puolisonsa laulaa kuorossa, mutta Myyryläiset ovat toiminnassa enää harvakseltaan mukana.

– Meidän naistoimikunta on neulonut nappeja takkeihin, myynyt lippuja ja järjestänyt myyjäisiä, Annikki Myyryläinen kertoo.

 

Joukko on puolisoita myöten tiivis, mutta yksi keskeinen hahmo Aikamiehistä nyt puuttuu: Märt Rataseppin nimi nousee kaihoisalla äänensävyllä esiin jokaisen puheessa.

Kuoron pitkäaikainen johtaja menehtyi alkuvuodesta 2018. Ratasepp oli vasta 57-vuotias, mutta häneen kiteytyi Aikamiesten henki.

– Märt oli meidän iso sielu ja sydän, puheenjohtaja Leo Rintanen sanoo.

 

Rataseppin poismenon jälkeen Aikamiehet on joutunut etsimään uutta suuntaa, nousemaan jaloilleen ja pohtimaan tulevaa. Märtin tilalle tuli onneksi taitava Jukka Okkonen, joka on vienyt kuoroa eteenpäin vankalla ammattitaidolla.

Niin, että tarina jatkuu.

 

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 1 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .