Sysmäläinen karvakuono Ransu töihin heti synnyttyään

Eero Rellman

Sysmän Onkiniemellä näki päivänvalon lokakuun neljäntenä päivänä vuonna 1977 karvakuono, joka heti syntymästään pääsi julkisuuden parrasvaloihin. Pikkukakkosen tuleva tähti oli odotettu perheenjäsen ja siksi Muusamamma antoikin sille nimeksi Ransun samana päivänä syntyneen Fransiscus Assisilaisen mukaan.

Ransu muutti heti synnyttyään töihin Tampereelle. Esiintymisvuosia on takana jo 15. Se on juontanut miljoonakeräyksiä, esiintynyt tuhansissa tilaisuuksissa, vieraillut henkilökohtaisesti lasten päiväkodeissa ja haastatellut valtakunnan terävintä kärkeä presidenttiparia myöten.

—Jännittivät muuten enemmän kuin minä, tuumi karvakuono Tellervosta ja Manusta ohjelman jälkeen. Sorsan Kale ja Virolaisen Johannes olivat paljon leppoisampia.

Suvi-Pinx ponnahduslauta

Ransun historia liittyy Sysmän Suvi-Pinxiin ja osaltaan lastenohjelmien tekijään Maija Saloon sekä toimituspäällikkö Pertti Nättilään. Salo näki Eevaliisa Kinnusen artikulaationukkeja ja kertoi niistä Pikku kakkosen tekijöille.

Nättilä käväisi Suvi Pinxissä ja näki siellä Marja-Liisa Viinikaisen kanssa Iiro-nuken. Iiro Ilmari Impromtu syntyi vuotta ennen Ransua. Iiro oli myös tv-esiintyjä, mutta todelliseksi tähdeksi se ei Ransun lailla noussut.

Nättilä oli nähnyt esiintymässä myös Pertti Preston, joka oli jänis. Kun Nättilä oli koiraihmisiä, hän halusi uudeksi hahmoksi nimenomaan koiran, joka olisi snautserin näköinen. Niin Kinnusten laajaan perheeseen syntyi Ransu. Se on ottanut Nättilän sielun niin omakseen, että tämä esiintyy enää pelkästään Ransuna, vai oliko se päinvastoin.

Laaja suku

Ransun tovereita ovat mm. Eno-Elmeri ja Riku. Näilläkin on ollut useita sarjaohjelmia. On kuljettu hevoskyydissä ja polkupyörällä. Jännittävin kokemus lienee ollut Karvakuonojen venematka, jonka he tekivät Näsijärvellä omalla pienellä laivallaan. Usein on ihmetelty kuinka Ransu pystyy ajamaan autoa, polkupyörää, laivaa taikka lumikiitäjää kun sillä on niin ohuet jalat. Mutta Ransu vain hekottelee.

Iiro Ilmarin, Ransun ja muiden karvakuonojen lisäksi televisioon ovat yltäneet Onkiniemeltä ainakin Nanna, Nuska-kissa, Jusu ja Josefiina-kissat, Kaapo-varis. Nihku-hiiri esiintyy Ruotsissa ja Otto kirkonrotta TV2:ssa. Ja lisää on tulossa.

Loppuvuodesta Ransu seurailee työpaikallaan kun häntä tervehtivät sukulaiset ja tutut Onkiniemellä. Jouluohjelma on juhlavuoden huipentuma. Salaisuutena kerrottakoon, että sitkeänä vanhanapoikana tunnetuksi tullut Ransu on retkahtanut ja tyttöystäväkin astuu julkisuuteen. Julkkisten tapaan pasmat ovat hieman sekaisin kun itse näin Onkiniemellä sen siskon ja Ransun velipojan istuvan aika lähekkäin.

Hyvä että on nukketeatteritalo

Suvi-Pinxissä 1973 toimintansa aloittanut nukketeatteri Valkea Ratsu on toiminut Onkiniemellä vuodesta 1976. Nukketeatteritalo on laajentunut. On tullut Musta Ratsu, Jättiläisten maa, Tikkutollo, koulutusta, kurssitoimintaa, liskot sekä hirviöt. Muusamamma Eevaliisa Holma-Kinnusen kumppaneina eläytyvät Raimo J. ja Jaripekka.

Kuluneet 20 vuotta ovat olleet työntäyteistä aikaa. Seitsemän vuotta sitten satavuotiaana kuolleen kyläkoulun henki elää yhä. Tätä työtä tarvitaan. Siitä henkii yhden täysi-ikäisen vieraan lähteissään lausuma.

"Älkää ikinä lopettako, vaikka joskus varmaan väsyttääkin"!

Tämä juttu oli Keskisuomalaisessa 5.10.1993. Julkaisemme tällä palstalla mielenkiintoisia, toivottavasti lukijalle muistoja herättäviä, juttuja 1990-luvulta.