Tässä lajissa pienempi heittelee isompaansa ja nyt vielä täysin veloituksetta Jyväskylässä – Mistä on kyse?

Hanmoodo on Suomessa kehitetty, korealaisiin taitoihin perustuva kamppailulaji. Sen kehitti korealainen Young Suk, joka saapui Suomeen opettamaan taekwondoa 1980-luvulla.

Hanmoodo syntyi ideasta perustaa Suomeen laji, joka yhdistelisi monipuolisesti eri kamppailulajeissa harjoiteltavia taitoja.

Ensimmäinen hanmoodoseura perustettiin Kauhavalle. Jyväskylään laji saapui 1991.

Hanmoodossa harjoitellaan erilaisia kamppailutaitoja, kuten täyskontaktiottelua, itsepuolustusta, asetekniikoita sekä murskausta. Laji sisältää potkuja, lyöntejä, heittoja, taklauksia, kaatumistekniikoita, lukkoja ja sidontoja. Aseista nunchaku, keppi ja miekka kuuluvat lajiin.

Jyväskylän hanmoodo ry:n pääopettaja Antti Junikka, 37, opettaa hanmoodoa Jyväskylän Monitoimitalolla. Hän on voittanut 15 Suomen mestaruutta hanmoodossa ja sen sisarlajissa hoi jeon moo soolissa.

– Olin jo lapsena hyvin kiinnostunut kamppailulajeista, mihin ovat luultavasti vaikuttaneet elokuvat. Kun muut leikkivät pyssysotaa, minä olin ninja. Siitä se lähti, Junikka sanoo.

 

Junikan oppilas Emmi Seppälä, 27, löysi lajin harrastettuaan ensin korealaista taekwondoa. Hanmoodoa Seppälä on harrastanut neljä vuotta ja tavoittelee tänä vuonna ensimmäisen asteen mustaa vyötä. Musta on vyöasteikon väreistä korkea-arvoisin, mutta mustia vöitä on eri asteisia.

– Pidän erilaisista kamppailulajeista ja olen harrastanut taekwondon ja hanmoodon lisäksi esimerkiksi lukkopainia. Hanmoodossa yhdistyvät hyvällä tavalla usean eri lajin piirteet, Seppälä kertoo.

Junikkaa ja Seppälää ihastuttaa hanmoodossa monipuolisuus. Laji tarjoaa harrastajalleen loputtomiin mahdollisuuksia kehittää itseään ja oppia lisää. Myös vastustajan voimaa hyödyntävä tekniikka kiehtoo.

– Monipuoliset säännöt mahdollistavat oman itsensä haastamisen monella tavalla. Aina oppii jotakin uutta, vaikka luulisi jo tietävänsä kamppailusta kaiken, Seppälä sanoo.

– Koulussa olin vuosikurssini pienimpiä ja jouduin koululiikunnassa usein altavastaajaksi. Sitten löysin lajin, joka korosti, että pienempi voi voittaa isomman. Hanmoodolla on ollut valtavasti annettavaa elämäni eri vaiheisiin. Itsetuntemukseni on parantunut, mikä on tehnyt hyvää myös itsetunnolle, Junikka kertoo.

 

Hanmoodon tekniikan ytimessä ovat luonnollisen liikkumisen periaatteet. Kaikissa liikkeissä pyritään luonnollisuuteen, painovoiman hyödyntämiseen ja spontaaniuteen.

– Kun opimme myötäilemään luonnonlakeja, opimme myötäilemään myös toista ihmistä, mikä on etu tekniikan kannalta, Junikka sanoo.

Junikka ja Seppälä pitävät hanmoodoa kaikille sopivana lajina. Olennaista on treenata omalle kunnolle sopivalla tavalla, itseään kuunnellen.

– Hanmoodo sopii kaikille, eikä sitä harrastaakseen tarvitse olla huippukunnossa. Jokainen voi harjoitella kuntonsa ja kiinnostuksensa mukaan. Toiset tykkäävät kilpailla aktiivisesti, toisille laji toimii liikuntaharrastuksena, Seppälä sanoo.

– Jokainen kehittyy omista lähtökohdistaan. Kyse on itsensä jatkuvasta haastamisesta ja itsensä ylittämisestä. Kilpaileminen on tapa haastaa itseään, mutta jo treeneihin lähtö iltapäivällä töiden jälkeen on eräänlaista itsensä ylittämistä, Junikka sanoo.

 

Hanmoodossa tärkeää on fyysisen kehityksen rinnalla henkinen kasvu ja niin sanottu Moodo-henki. Lajilla on oma filosofiansa, jossa korostuvat ystävällisyys, kunnioitus, joustavuus, myönteinen elämänasenne sekä itsensä voittaminen.

– Lajin tärkein periaate ja ehkä myös suurin haaste on rauhallinen sydän. Sieltä tulevat keskittyminen ja onnistuminen, Antti Junikka sanoo.

Hanmoodo täyttää tänä vuonna 30 vuotta. Lajia pääsee harjoittelemaan veloituksetta Jyväskylän Monitoimitalolla kevään ja kesän ajan.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .